ProAgria: Sateet ovat vauhdittaneet nurmien, perunan, sokerijuurikkaan ja vihannesten kasvua

Nurmisato jää viime päivien sateista huolimatta keskimääräistä pienemmäksi. Säilörehun arvioidaan riittävän vain välttävästi sisäruokintakaudella lähes koko maassa.

Viimeaikaiset sateet ovat vauhdittaneet nurmien, perunan, sokerijuurikkaan ja vihannesten kasvua, ProAgria tiedottaa.

Nurmien kasvu on palautunut normaaliksi suuressa osassa maata, mutta säilörehun kokonaissato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi. Suuri osa tiloista aikoo korjata kolmannen sadon.

Myös perunan, sokerijuurikkaan ja varastovihannesten sato jää kasvun vauhdittumisesta huolimatta tavanomaista pienemmäksi.

Sateet elvyttäneet nurmien kasvua

Sateet ovat piristäneet nurmien kasvua – ainoastaan Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla nurmien kasvu on tavanomaista heikompaa. Parantuneen kasvun ansiosta Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla 70–95 prosenttia tiloista korjaa kolmannen sadon säilörehunurmista. Pirkanmaalla, Savossa ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla noin puolet tiloista korjaa kolmannen sadon.

Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaan rannikkoalueella, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla säilörehun kokonaissadon arvioidaan olevan 80–90 prosenttia keskimääräisestä. Kuivuudesta pahimmin kärsineillä alueilla maan eteläosissa säilörehun kokonaissato jää 50–75 prosenttiin keskimääräisestä. Säilörehun laatu arvioidaan tyydyttäväksi koko Suomessa.

Säilörehun riittävyys vain välttävää

Säilörehun arvioidaan riittävän vain välttävästi sisäruokintakaudella lähes koko maassa. Kaikki keinot karkearehutarpeen tyydyttämiseksi on otettu tiloilla käyttöön. Pieneksi jäävän säilörehusadon täydentämiseksi huonokasvuisia viljakasvustoja korjattiin kokoviljasäilörehuksi, nurmisatoa korjattiin myös suojavyöhykkeiltä sekä luonnonhoitopelloilta ja olkia korjattiin kuidun saannin takaamiseksi.

Vilja-alasta arvioidaan korjatun 5–10 prosenttia kokoviljasäilörehuksi. Kuivuudesta pahimmin kärsineillä tiloilla eläimiä on karsittu etupainotteisesti, mutta laajamittaisilta eläinten teurastuksilta arvioidaan vältyttävän.

Väkirehun osuuden ennakoidaan kasvavan rehustuksessa tulevana sisäruokintakautena. Karkearehun niukkuus kotieläintiloilla on lisännyt tilojen välistä rehukauppaa. Luomukasvintuotantotilat ovat vaihtaneet rehuja lantaan luomukotieläintilojen kanssa. Rehuja ostetaan ja kuljetetaan tänä syksynä tavanomaista pidemmän matkan takaa.

Suojaviljan kanssa tänä vuonna perustetut nurmet ovat lähteneet kasvuun heikosti kuivuudesta pahimmin kärsineillä alueilla. Täydennys- ja uusintakylvöjä on jouduttu tekemään paikoitellen runsaasti. Osa joudutaan paikkaamaan vielä ensi keväänäkin tai perustamaan uudelleen.

Kotieläintilojen arvioidaan lisäävän ensi vuonna nurmialaa, kun tulevalla sisäruokintakaudella vanhat varastot hupenevat. Nurmipalkokasvien käytön arvioidaan lisääntyvän nurmiseoksissa.

Laidunkauden odotetaan päättyvän kahden viikon kuluessa koko maassa.

Perunan nostot etenevät ripeästi – kuivuus verottanut satoa

Perunan sadonkorjuu on hyvässä vauhdissa koko maassa. Ruokaperunan nostot ovat pisimmällä tärkeimpiin perunantuotantoalueisiimme kuuluvalla Pohjanmaalla, jossa sadosta on ehditty korjata noin puolet.

Perunasato jää Pohjanmaalla 10–15 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi, mutta kuivimmilla alueilla Etelä-Suomessa perunasadon arvioidaan jäävän noin 60 prosenttiin keskimääräisestä. Pohjanmaalla perunakasvustot eivät ole kärsineet yhtä pahoin kuivuudesta kuin Etelä-Suomessa, joten sato on laadultaan tyydyttävä.

Tärkkelysperunan nostot ovat alkuvaiheessa Pohjanmaan rannikkoalueella ja Etelä-Pohjanmaalla, jossa sadon arvioidaan jäävän tavanomaista pienemmäksi. Tärkkelysmäärältään sato arvioidaan tyydyttäväksi.

Siemenperuna on lähes kokonaan nostettu Pohjanmaan rannikkoalueella, muualla Pohjanmaalla siemenperunan nostot ovat vasta alussa. Siemenperunasadon määrä jää tavanomaista pienemmäksi Etelä-Pohjanmaalla ja muualla Pohjanmaalla siemenperunan sato arvioidaan keskimääräiseksi. Laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään.

Sokerijuurikas hyötyy viime päivien sateista ja lämmöstä

Sokerijuurikas jatkaa edelleen kasvuaan. Viime viikkojen sateet ja lämmin sää ovat nopeuttaneet kasvua ja paikoin sato voi olla ennätyksellisen suuri, mutta yleisesti sato on jäämässä määrältään ja laadultaan välttäväksi. Lounais-Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella sadon arvioidaan jäävän 60 prosenttiin keskimääräisestä.

Pohjanmaan rannikkoalueella sokerijuurikassadon arvioidaan olevan 90 prosenttia keskimääräisestä.

Vihannessato pieni, mutta hyvälaatuinen

Kukka-, ja parsakaalin sekä rapean keräsalaatin satokauden arvioidaan jatkuvan syyskuun lopulle, mutta satokauden loppua kohden satoa valmistuu pienempiä eriä. Nyt korjattavan vihannessadon laatu on hyvä, mutta kuiva kasvukausi on verottanut satoa kastelusta huolimatta.

Varastovihannesten korjuu on käynnistymässä hiljalleen. Sadonkorjuu alkoi sipulin nostolla elokuun lopussa.

Kesän kuivuudesta johtuen sipulit jäivät kooltaan tavanomaista pienemmiksi. Porkkanan, punajuuren, lantun ja kiinankaalin korjuu on käynnistymässä viikon kuluessa. Mikäli sää jatkuu lämpimänä ja vähäsateisena, aloitellaan keräkaalin korjuuta Etelä-Suomessa vasta lokakuun puolivälissä satomäärien kasvattamiseksi.

Varastovihannesten sato on jäämässä 30 prosenttia keskimääräistä pienemmäksi Etelä-Suomessa.

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta.

Lähde: ProAgria

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja