Olet täällä

Ruralian raportissa uutta tietoa huonokuntoisten peltojen kasvukunnon parantamiseen

Kuva: Pixabay

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin.

Raportissa Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään? Havaintoja kahdeksalta tilalta Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta esitetään tuloksia 24 koelohkolta, joilla on tehty toimenpiteitä sekä mitattu niistä aiheutuvia muutoksia vuosina 2015−2017. Lohkotutkimukset on tehty kahdeksalla tilalla Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Raportissa esitetään eri lohkoilla havaitut muutokset ja nostetaan esille merkittävimpiä muutoksia lohko kerrallaan. Lisäksi pyritään tuottamaan yhteenvetoa eri maan kasvukunnon kehittämismenetelmien vaikuttavuudesta. Raportin tuloksia pyritään yleistämään tasolle, jossa niitä voidaan hyödyntää viljelyssä ja neuvonnassa.

Kaliumsulfaattillisäyksen tulokset vaihtelevia

Raportissa todetaan, että maaperän ravinnetilaa voidaan muuttaa lannoituksella, mutta tulokset ovat osin lohkokohtaisia. Kaliumsulfaatin lisäys lisäsi kaliumin ja rikin tasoja yhdellä tilalla (savimaa), muttei toisella (hieno hietamaa).

Ammoniumsulfaatin avulla voidaan vaikuttaa maan rikkipitoisuuksiin ja liian korkeaan pH:hon, vaikkakin vaikutus happamuuteen vaikuttaisi olevan lievää, etenkin mikäli pH on jo valmiiksi korkea ja pellon multavuus kohtalainen.

Boorilannoitus vaikuttaisi olevan tehokas keino nostaa maaperän booripitoisuuksia. Vaikutus kestää levityksestä ainakin kaksi vuotta, kun käytetään hidasliukoista boorilannoitusta. Boorilannoituksen suhde maaperän pitoisuuksiin ei ole suoraviivaista, joillain lohkoilla 15 kg/ha boorilannoitetta riittää pitoisuuksien nostoon hyvälle tasolle, toisilla tarvitaan 40 kg/ha. Booria ei kannata kuitenkaan ylilannoittaa, sillä boorin yliannostus on kasveille myrkyllistä. Boorin puutteen ollessa yleistä suomalaisilla lohkoilla, boorilannoitus vaikuttaisi olevan tehokas tapa korjata tämä puute.

Kuivalanta saattaa olla tehokkain kaliumin nostossa

Rikin puutetta voidaan korjata kipsikäsittelyllä, kaliumsulfaattilannoituksella tai ammoniumsulfaattilannoituksella. Kaliumsulfaatin vaikutukset maaperän kaliumpitoisuuksiin riippuvat maaperän ominaisuuksista. Kaliumin nostossa kuivalanta vaikuttaa olevan tehokkaampi menetelmä kuin biotiitti tai kaliumsulfaatti, mutta aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.

Maan biologis-mekaaninen kuohkeutus parantaa maan rakennetta selvästi. Jotta hyödyt olisivat pidempiaikaisia, kuohkeutus olisi hyvä yhdistää nurmikasvustoon. Muokkaus kuitenkin vaikuttaisi alentavan murukestävyyttä ja nurmiviljely, kipsi tai lannan lisäys ei kompensoi tätä vaikutusta. Tämän johdosta kuohkeutus pitäisi tehdä kertaluontoisena toimenpiteenä, minkä jälkeen muokkausta on syytä pitää mahdollisimman kevyenä.

Kipsikäsittely paransi aistinvaraista maan rakennetta, biohiili kationinvaihtokapasiteettia

Kipsikäsittely vähensi magnesiumin osuutta maassa ja paransi aistinvaraista maan rakennetta. Kipsikäsittelystä saatiin suurin hyöty, kun se yhdistettiin maan biologis-mekaaniseen kuohkeutukseen. Kipsikäsittelyn yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota maan kaliumtilanteeseen ja varautua täydentämään kaliumia lannoituksella.

Biohiilikäsittely vaikutti lisäävän maan kationinvaihtokapasiteettia, ja sillä saattoi olla maan happamoitumista hidastavaa vaikutusta. Vaikutus maan kalium- tai fosforipitoisuuksiin oli vähäistä. Myöskään tässä tapauksessa ei havaittu vaikutusta biologiseen aktiivisuuteen, murukestävyyteen tai maan liukoisen hiilen määriin.

Kuivalanta lisää maan mikrobiologista aktiivisuutta sekä fosfori- ja kaliumpitoisuutta

Etenkin kuivalannan käyttö lisää maan mikrobiologista aktiivisuutta lyhyellä aikavälillä.

Sillä voidaan myös vaikuttaa merkittävästi maan kalium- ja fosforipitoisuuksiin, vaikka pitoisuuksien kasvu ei ole suoraviivaista suhteessa lannassa lisättyyn fosforiin.

 

Lähde: Ruralia-instituutin verkkosivut; Tuomas J. Mattila, Veera Manka, Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Jari Luokkakallio ja Marja Tuononen: Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään? Havaintoja kahdeksalta tilalta Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 189.

Kommentit

Samankaltaista sisältöä