Hankasalmelaisilla Päivi ja Kari Hännisellä on takanaan työn täyteinen 1,5 vuotta, jonka aikana on pihapiiriin noussut komea uusi pihattonavetta. Pihaton myötä lypsylehmien määrä tuplaantuu, mutta uuden tekniikan ansiosta karjan hoito on entistä kevyempää.

Rakentaminen on Hännisille tuttua, sillä tilaa on kehitetty viimeisen 20 vuoden aikana nousujohteisesti. Alkujaan lypsäviä oli 16. Karjakoko nousi vuonna 1997 30:een ja 2006 rakennetun mullikasvattamon myötä lehmämääräksi saatiin 45. Uudessa pihattonavetassa on nyt tilat sadalle lehmälle ja pikkuvasikoille.

"Edellinen laajennus oli avain tähän vaiheeseen. Tässä on kasvettu itsekin henkisesti mukana", Päivi Hänninen miettii.

Hännisten tilalla tehtiin nyt kolme isoa kauppaa: ostettiin halli, hallin pystytys sekä laitetoimitus. Yhteensä niiden arvo on lähes miljoona euroa. S-Pankista tuli uusi rahoituskumppani ja vakuutuspuolella LähiTapiola on niin ikään uusi tuttavuus.

"S-Pankissa meitä miellytti se, että siellä arvostetaan maataloutta ja yrittäjyyttä. Tämä on meidän elämän isoin investointi ja haluamme nähdä kasvot myös toisella puolella pöytää", Hänniset tuumivat.

Pahimpaankin varauduttava

LähiTapiolan Keski-Suomen myyntijohtaja Ermo Piispasen mukaan riskienhallinta on Hännisillä hyvin hanskassa. Uudessa navetassa on esimerkiksi kännykkään hälyttävä palovaroitinjärjestelmä.

"Varautumissuunnitelmaan kannattaa ottaa eläinten pelastusharjoitus yhdessä viranomaisten kanssa. Yksi osa varautumista on myös vakuutusturvan säännöllinen päivittäminen. Kun eläinmäärää lisätään, on vakuutuksen riittävyys hyvä tarkistaa jopa kuukausittain. Vakuutusta on syytä päivittää, jos peltopinta-ala tai eläinmäärä muuttuu tai jos tilalle tehdään merkittäviä koneinvestointeja", Ermo Piispanen kertoo.

Suurimpina riskeinä yrittäjät näkevät kuitenkin oman tai eläinten terveyden pettämisen.

"Kun vain jaksaisi pitää tämän sykkeen ja viretilan, joka meillä on ollut viimeiset 1,5 vuotta. Meillä on yhteinen päämäärä ja päätökset tehdään yhteisesti, joten eiköhän tässä onnistuta. Ratkaisuja ja apua löytyy maailmalta kyllä tarvittaessa", Hänniset toteavat.

Työpaikka tarjolla

Vaikka uusi navetta on rakennettu vanhempien työpaikaksi, on tilan jatko turvattu.

"Pojat ovat viimeisen päälle konemiehiä ja kiinnostuneita tekniikasta, mikä oli yksi meidän vahvuustekijä. Tämä navetta on kuitenkin tehty Karille ja minulle ja meidän on myös pidettävä se kiinnostavana työympäristönä tulevaisuudessa", Päivi Hänninen sanoo.

Hännisten tavoitteena on palkata navettaan työntekijä.

"Uusi navetta ja uusin tekniikka houkuttelevat varmasti alalle koulutettua työvoimaa. Tällaisessa yksikössä työ ei ole pelkkää lypsyrutiinia, vaan työntekijöille voi antaa myös erilaisia vastuualueita."

Hänniset eivät ole aiemminkaan pelänneet palkata ulkopuolista työvoimaa. Isännän työtaakka on ollut helpottamassa kiireisimpinä kevät- ja kesäsesonkeina jo usean vuoden ajan sama työmies. Vastaavasti emännän apuna navettatöissä oli uuden navetan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa pätevä karjanhoitaja.

Myös uuden navetan käyttöönotossa tarvitaan apuvoimia.

"Tässä iässä tunnistaa omat voimavarat ja osaa pyytää apua silloin kun sitä tarvitaan."

Koneita ja peltoja sopivasti

Navettainvestointia valmisteltiin hyvissä ajoin. Karjakokoa on kasvatettu parin vuoden ajan omista hiehoista ja ostoeläimistä, jotka ovat päässeet asuttamaan entistä mullikasvattamoa.
Laajennuksen myötä ei tarvittu investoida koneisiin. Uutta konekantaa on hankittu vain apevaunun verran. Myös peltopinta-alaa oli riittävästi ennestään.

Vaikka eläimiä on nyt enemmän, on niiden hoitaminen helpompaa kuin ennen. Lypsy tapahtuu robotilla ja myös navetan siivouksesta huolehtivat eläinten yhteistiloissa liikkuvat robotit.

"Lantarobotti säästää meitä eläintenhoitajia, mutta on myös tärkeä lehmien sorkkaterveyden kannalta. Pihatossa on monia muitakin lehmien terveyttä tukevia asioita."

Kun eläimet ovat ympärivuotisesti vapaana, ne voivat tehdä kaiken oman aikataulun mukaan. Lehmät käyvät lypsyllä keskimäärin 2,7 kertaa päivässä, mikä on hyväksi utareterveydelle.
Toisaalta koko ajan irti olevat eläimet lisäävät hoitajien riskejä.

"Eläinten seassa on kuljettava päivittäin kun esimerkiksi siivotaan parsia. Maltti ja rauhallisuus ovat ensiarvoisen tärkeää, kun työskennellään isojen eläinten kanssa", Päivi Hänninen kertoo

Yhteinen päämäärä

Pihatto valmistui aikataulussaan. Seuraavaksi putipuhtoiseen navettaan ajetaan lantaa vanhasta navetasta, jotta eläimet sopeutuvat paremmin ja liete saadaan kulkemaan paremmin.
"Eläimet sopeutuvat paremmin, kun uudessa paikassa on tuttuja hajuja vanhasta navetasta. Lehmät saavat käydä tutustumassa pihattoon neljänä päivänä ennen lopullista siirtoa. Koska eläimet ovat tottuneet liikkumaan laidunkaudella ja ovat muutenkin vahvoja kesän jälkeen, kestävät ne muuton tuoman stressin paremmin."

Vaikka navetassa on huomioitu niin eläinten kuin ihmisten viihtyvyys viimeisen päälle, eivät yrittäjät voi heittäytyä laakereille lepäämään käyttöönoton jälkeenkään.

"Seuraavat puoli vuotta on oltava hyvin hereillä ja seurattava kuinka eläimet pärjäävät ja laitteet toimivat. Se täytyy myöntää, että nyt voin nukkua yöni paremmin, kun saamme kuormitusta pois vanhasta navetasta", Kari Hänninen toteaa.

Teksti ja kuva:
Ira Honkonen