Olet täällä

Lammastilat kohtaavat kasvukipuja laajentaessaan tuotantoa - toimintamallien kehittäminen tärkeää

Tilakoon kasvu sekä kannattavuushaasteet edellyttävät lammastiloilta toimintamallien tehostamista. Muun muassa tämä ilmeni EU-rahoitteisessa iSAGE-hankkeessa, jossa haastateltiin viittä ammattimaista lammastilaa eri puolilta Suomea.

Tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat lammastilan pitoon ja mitä tilat pitävät tulevaisuuden haasteina ja mahdollisuuksina.

Lammastalouden keskeisten haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen auttaa kehittämään alaa oikeaan suuntaan sekä neuvonnan painopisteiden kohdistamista oikeisiin kysymyksiin.

Lampaiden jalostuksen kehittyminen ja uudet valkuaisrehut vahvuutena

Suurimpina vahvuuksina lammastiloille tehtävissä haastatteluissa nousi esiin eläinten jalostuksen kehittyminen, uusien valkuaisrehukasvien tulo, tilan jatkajakysymyksen selviäminen, lampaan taljan ja villan arvon kohoaminen tulevaisuuden vaateteollisuudessa sekä turistiryhmien ja tilakävijöiden määrän lisääntyminen. Tilalliset myös kokivat, että suoramyyntiä on mahdollista edistää edelleen monin tavoin.

Lampaanlihan kulutuksessa uskottiin myös olevan kasvumahdollisuuksia. Tätä perusteltiin muun muassa maahanmuuton kasvulla, lampaanlihan jatkojalostuksen kehittämisellä sekä lähiruuan arvostuksen kasvulla.  Monet kuluttajat pitävät lisäksi lampaanlihaa kestävämpänä vaihtoehtona kuin muita kotieläinten lihoja. Lammasta myös arvostetaan laiduneläimenä.

Lammastilallisten työkuorma ja osaavan työvoiman hankinta isoja haasteita

Haasteita tilalliset näkivät liiallisessa työkuormassa ja jaksamisessa, osaavan työvoiman saatavuudessa, vierastyövoiman korkeassa hinnassa sekä hankalassa byrokratiassa. Byrokratia koettiin vaikeaksi erityisesti työllistämiseen sekä eläinten hyvinvointitukiin ja muihin tukiin liittyvissä asioissa.

Lammastilojen kasvua rajoittavat usein tilan heikko taloudellinen tilanne ja korkea pellon hinta.

Myös pedot mainittiin haasteena. Petovierailuihin oli tiloilla varauduttu aitaamalla laitumia tai pitämällä eläimet sisällä.

Ilmastonmuutos pidemmän aikavälin haaste

Pidemmän aikavälin haasteina tilalliset pitivät erilaisten loisten lisääntymistä, uusia eläintauteja sekä ilmastonmuutoksesta aiheutuvia uhkia, kuten sateisuuden lisääntymistä.

”On aika yllättävää, että vaikka Suomi on iso maa, ilmastonmuutos nähtiin kaikkialla haasteena”, lammastuotannon asiantuntija Kaie Ahlskog ProAgrialta totesi esitellessään tutkimusta Maataloustieteen Päivillä 10. tammikuuta.

Lammastilojen koot kasvussa – edellyttää muutosta toimintamalleihin

Lammastilat ovat perinteisesti olleet varsin pieniä Suomessa. Tämä historia näkyy Ahlskogin mielestä tiloilla edelleen, sillä toimintamallit eivät ole kovin kehittyneitä. Haasteena on myös se, kuinka pienessä maassa löydetään asiakkaat – etenkin, jos kotimaisen lampaanlihan volyymit kasvavat tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa havaittiin, että tilat tarvitsisivat enemmän tietoa lampaiden tuotantosairauksista ja ruokintaohjeista. Myös proteiinikasvien viljelyyn kaivataan lisää tietoa. Tilalliset kaipaavat myös markkinaosaamista lisää.

Ahlskogin esitelmän jälkeen keskusteluissa esiin nousi myös harjoitteluaikojen parempi rytmittäminen. Lammastiloilla työskentelee paljon alan harjoittelijoita, mutta eri koulujen harjoittelut osuvat usein samoille ajanjaksoille. Harjoitteluaikojen parempi rytmittäminen voisi helpottaa lammastilojen työpulaa. Harjoittelut voisivat myös asettua paremmin tilojen työhuippujen – kuten karitsoinnin – kanssa yhteen, kun niitä olisi enemmän ympäri vuoden.

 

Kaie Ahlskog piti esitelmän "Lammastilojen haasteet ja mahdollisuudet tuottajien näkökulmasta" Maataloustieteen Päivillä 10. tammikuuta. Tutkimuksessa oli mukana Ahlskogin lisäksi Terhi Latvala ja Antti Kause.

Kommentit

Samankaltaista sisältöä