Kun salmonella saapuu tilalle, on kyse isoista summista, ProAgria uutisoi. ETT:n mukaan kustannukset yhden lypsyrobotin pihatossa ovat noin 100 000 euron luokkaa, jos salmonellatartunta on kohtuullisen laajalle levinnyt, mutta se saadaan noin puolessa vuodessa saneeratuksi.

Kustannukset aiheutuvat näytteiden ottamisesta ja tutkimisesta, eläinlääkärin käynneistä ja asiantuntijan konsultoinneista, tuotantotilojen puhdistamisesta ja desinfioimisesta, piha-alueiden maa-aineisten vaihdosta ja käsittelystä, tartunnankantajaeläinten poistoista, raatojen hävityksestä, lannan kompostoinnista tai kalkkikäsittelystä, katetuoton menetyksestä sekä kaikesta muusta lisätyöstä mitä salmonellan poistaminen tilalta vaatii.

Maidontuotantotiloilla on meijerin kautta salmonellavakuutus, joka korvaa suuren osan kuluista, mutta ei esimerkiksi sitä, jos joitakin laitteita tai koneita joudutaan vaihtamaan tai pintoja kuluu. Vakuutus kattaa saneerauskustannuksia yleensä puolen vuoden ajan tartunnan toteamispäivästä lukien. Lisäksi pitää muistaa, että vakuutus on voimassa vain, jos vakuutuksen ehtoja on noudatettu. Vakuutuksen ehdoissa on mm. maininta siitä, että tilan tulee tarjota vierailijoille suojavarusteet, ja että tilan tulee käyttää ostorehuina salmonellan varalta tutkittujen yritysten tuomia ja tuottamia rehuja.

Erittäin tärkeä ehto on myös se, että tilalle tuotavat, maidon tuotantoon tarkoitetut eläimet on tutkittava kielteisin tuloksin aina ennen tilalle siirtoa. Välitysvasikoiden ostaminen lypsykarjatilalle on erittäin suuri riski, olipa se naapurista tai eläinvälityksen kautta ostettu, ja siksi eläimet on aina tutkittava salmonellan varalta. Meijerin kautta otettu salmonellavakuutus kattaa kuitenkin vain maidon tuotantoon tarkoitetut eläimet, lihantuotantoeläimille tulee olla salmonellavakuutus teurastamon kautta.

Monesti tautisuojausasiat eivät ole kalliita, vaan vaativat vain rutiinien miettimistä uusiksi navetassa. Tärkeimpiä asioita ovat rehujen ja vesipisteiden suojaus, eläinliikenteenteen miettiminen, vierailijoille asianmukaisten suojauksen ja käsien pesun miettiminen. Myös sillä on merkitystä, että yleisestä siisteydestä ja pintojen puhdistamisesta huolehditaan.

Näillä asioilla suojaudutaan myös kaikkia muitakin tarttuvia tauteja kuin vain salmonellaa vastaan. Mitä suurempi yksikkökoko on, niin sitä suurempi on myös suojautumisen tarve. Tarttuva tauti voi kaataa koko toimivan tilan, jos tilannetta ei saada haltuun.

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on Suomessa suurin riski saada salmonellatartunta, ainakin jos katsomme viime vuoden ja tämän vuoden tilastoa. Tällä vuodella on jo yhteensä 10 tartunnan saanutta nautatilaa, joista kolme on uusia ja seitsemän aiemmin alkanutta tilaa. Saneeraus voi kestää useita kuukausia, jopa vuosia ja se koettelee myös henkisesti yrittäjää.

Lähde: ProAgria