Olet täällä

Antibioottiresistenssiä voi torjua lannan prosessoinnilla

Tutkijat uskovat lannan prosessoinnin tuovan mahdollisuuksia myös antibioottiresistenssin torjuntaan. Tämä ilmenee Ruokaviraston, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteishankkeesta, jossa antibioottijäämien ja antibiooteille resistenttien eli vastustuskykyisten suolistobakteerien kulkeutumista seurattiin antibiooteilla lääkityistä lypsylehmistä navettaympäristön kautta lantavarastoihin ja myös biokaasuprosessiin.

Kun eläintä lääkitään, erittyy sen ulosteeseen ja virtsaan antibiootteja, jotka päätyvät lannan mukana lantavarastoihin ja laitumelle. Suomessa antibiootteja käytetään tuotantoeläimillä kuitenkin maltillisesti ja eläimiä lääkitään vain hoitotarkoituksessa. 

”Eläintiloilla voi siitä huolimatta kehittyä myös useille antibiooteille vastustuskykyisiä eli moniresistenttejä suolistobakteereita, jotka päätyvät lantaan”, sanoo Ruokaviraston mikrobiologian yksikön johtaja, ELT Anna-Liisa Myllyniemi.

Suomessa myös lääkittyjen eläinten lannat levitetään pääosin prosessoimattomina kasvinravinteiksi pelloille, jolloin lannan mukana voi levitä antibioottijäämiä, resistenttejä suolistobakteereita ja resistenssigeenejä. Peltolevityksen seurauksena luonnoneläimet, kasvit ja ihmiset voivat altistua niille. Niitä voi päätyä myös elintarvikeketjuun ja etenkin sellaisenaan syötäviin kasviksiin.

Tutkimuksessa todettiin, että antibiooteilla lääkittyjen nautojen sonnassa ja virtsassa on hoidon aikana odotetusti korkeita antibioottipitoisuuksia. Tutkijat arvioivat, että niiden sonnasta ja virtsasta muodostuva lanta ja etenkin huonosti sekoittuva kuivalanta voi sisältää paikallisesti korkeita pitoisuuksia antibioottijäämiä.

”Toisaalta lypsykarjan lietelannasta mitatut antibioottipitoisuudet olivat tässä tutkimuksessa hyvin matalia. Tulokset eivät yllättäneet, sillä lietelantaan sekoittuvat pesuvedet sekä lääkitsemättömien eläinten lanta laimentavat antibioottipitoisuuksia”, toteaa tutkimusprofessori, FT Pertti Koivisto Ruokaviraston kemian yksiköstä.

Prosessointi voi pienentää riskiä

Lannan prosessoinnilla voidaan mahdollisesti hajottaa lääkeyhdisteitä haitattomampaan muotoon tai tuhota resistenttejä suolistobakteereita ennen lannan lannoitekäyttöä.

”Hankkeessa tutkittu biokaasuprosessi ei hajottanut kokonaan lannassa olleita antibiootteja. Toisaalta mikrobiologinen biokaasuprosessi ei myöskään häiriintynyt antibioottipitoisuuksissa, joita tilan lietelannasta mitattiin”, toteaa erikoistutkija, FT Sari Luostarinen Lukesta.

Resistentit suolistobakteerit eivät vaikuttaneet rikastuvan prosessissa. Elävien suolistobakteerien määrä lannassa väheni prosessin seurauksena, mutta merkittävää vaikutusta resistenttien suolistobakteerien osuuteen ei havaittu. Biokaasuprosessin yhteydessä lanta tai muodostuva mädäte on kuitenkin hygienisoitavissa, mikä voisi tuhota jäljellä olevat resistentit suolistobakteerit.

Lannan prosessoinnissa arvioitava kokonaisvaikutuksia

”Kun lanta prosessoidaan tehokkaasti, voidaan samalla parhaimmillaan tuottaa uusiutuvaa energiaa, parantaa lannan hyödynnettävyyttä lannoitevalmisteena ja näin tuottaa myös ympäristöhyötyjä verrattuna perinteiseen lannankäsittelyyn”, sanoo erikoistutkija, MMM Juha Grönroos SYKEstä.

Grönroosin mukaan myös prosessin aikaisiin päästöihin ja lopputuotteiden jatkokäsittelyyn on syytä kiinnittää huomiota, jotta prosessiketjujen päästöt voidaan minimoida. Ympäristön kannalta epäedullisimpia ovat sellaiset lannan prosessointitavat, joissa menetetään lannan typpi ja orgaaninen aines kokonaan samalla kun fosforin käyttökelpoisuus kasveille heikkenee. Näin käy esimerkiksi lannan poltossa, joka toisaalta tuhoaisi lääkejäämät ja bakteerit.

”Kun lannan prosessointeja kehitetään, tulee arvioida kokonaisvaikutuksia. Siinä on syytä ottaa huomioon myös antibioottiresistenssi”, summaa Grönroos.

Edelläkävijänä kiertotalouteen

Toistaiseksi ei tiedetä, miten suuri riski lannan mukana kulkeutuvien antibioottijäämien ja resistenttien bakteerien leviäminen on ihmisten, eläinten ja ympäristön terveydelle. Tutkimustiedon vähäisyys on ollut esteenä riskinarvioinnille. Antibioottiresistenssin yleistyminen on kuitenkin vakava uhka ihmisten ja eläinten terveydenhuollolle, joten hankkeen tutkijat arvioivat, että joitain riskinhallintatoimia olisi suositeltavaa soveltaa jo tässä vaiheessa.

”Eläintiloilla se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei antibiooteilla lääkityn eläimen korkeita pitoisuuksia antibioottijäämiä sisältävää sontaa ja virtsaa käytettäisi prosessoimattomana lannoitukseen. Lisäksi voitaisiin yrittää löytää kustannustehokkaita menetelmiä, joilla resistenttejä suolistobakteereita ja resistenssigeenejä saataisiin vähennettyä lannasta ennen kuin sitä käytetään lannoitteeksi. Samalla on toki jatkettava resistenssin ja jäämien leviämisriskien tutkimista Suomen olosuhteissa”, pohtii tutkija, MMM Maria Aarnio Ruokaviraston mikrobiologian yksiköstä.

”Suomi voisi toimia edelläkävijänä antibioottiresistenssin torjunnassa myös lannan tehostetussa hyödyntämisessä, kuten olemme toimineet maltillisessa antibioottien käytössä eläimille”, Aarnio ehdottaa.

 

Lähde: Ruokavirasto

Kommentit

Samankaltaista sisältöä