Olet täällä

Eläinaines - Lihanaudat

Suomessa naudanlihantuotanto perustuu pitkälti maitorotunautojen kasvattamiseen, sillä noin 80 % kotimaisesta naudanlihasta tulee maitotiloilta. Kaikista teurastettavista naudoista puhtaasti liharotuisten teuraseläinten osuus on vain noin 15 %.

Emolehmätiloilla kanta-aines on puhdasrotuista, mutta risteytyksellä saadaan heteroosihyötyä pihvilihatuotantoon. Hyvä emolehmä voi siis olla puhdas liharotuinen tai kahden rodun risteytys. Emolehmän hyviin ominaisuuksiin kuuluu hedelmällisyys ja vasikanhoitokyky. Se voi elää vanhaksi ja poikia yli kymmenen kertaa. 

Liharotuiset vasikat syntyvät emolehmätiloilla. Sieltä ne siirretään noin puolen vuoden ikäisenä kasvamaan loppukasvatukseen erikoistuneille tiloille tai jäävät syntymätilalle kasvamaan.

Yleisimmät liharodut Suomessa ja niiden ominaispiirteet

Angus (Ab) (kuva 1.) on väriltään musta ja syntymänupo. Syntyperältään Angus on Skotlantilainen. Hyviä ominaisuuksia ovat: maidontuotantokyky, helpot poikimiset, luonne ja hedelmällisyys. Rotu tunnetaan hyvistä emo-ominaisuuksista ja marmoroituvasta lihasta. Angushiehot voidaan tiineyttää nuorina ja kantoaika on moniin liharotuihin verrattuna lyhyempi. Angusemot ovat hyviä laidun- ja karkearehun käyttäjiä. Täysikasvuiset lehmät painavat 500 – 650 kg ja sonnit 900 – 1000 kg

                                        

kuva 1. Anguksen tunnistaa parhaiten mustasta väristä

Red Angus on väriltään punaruskea, mutta ominaisuuksiltaan kuten Angus.

 

                                 

 

 

Kuva 2. Blondi on tyypillisimmillään kermanvaalea.

Blonde d’Aquitane (Ba) (kuva 2.) eli Blondi on Ranskalainen rotu. Sen värisävyt vaihtelevat kerman vaaleasta ruskeaan. Suomessa Blondit ovat sarvellisia, mutta muualla on myös nupoja blondeja. Rakenteeltaan blondit ovat siroluisia ja suurikokoisia, joten niiden poikimiset ovat helppoja. Ne tulevat kuitenkin sukukypsiksi myöhään ja kantavat vasikkaa muita pidempään. Blondit soveltuvat teuraseläinten isäroduiksi, mutta eivät risteytysemojen jalostukseen. Täysikasvuinen blondilehmä painaa 700 – 900 kg ja sonni 1200 – 1400 kg.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                       

kuva 3. Charolais on blondiakin vaaleampi.

Charolais (Ch) (kuva 3.) on väriltään valkoinen ja kotoisin Ranskasta. Yleensä rotu on sarvellinen, mutta myös nupoa linjaa jalostetaan. Charolais-eläimet ovat lihaksikkaita ja nopeakasvuisia ja niitä käytetään pääasiassa teuraseläinten isärotuna. Charolais-eläinten teurasprosentti ja lihakkuusluokka ovat korkeat ja rasvoittuminen ei ole ongelma. Ne kestävät hyvin voimaperäisen ruokinnan. Täysikasvuinen charolaislehmä painaa 700 – 950 kg ja sonnit 1200 – 1400 kg.  

 

 

 

 

 

 

 

                                       

kuva 4. Herefodin tunnistaa valkeasta päästä ja kihartuvasta karvasta.

Hereford (Hf)  (kuva 4.) on Englannista lähtöisin oleva maailman yleisin liharotu. Se on väriltään ruskea valkoisilla laikuilla. Herefordin pään valkoinen väri periytyy voimakkaasti myös risteytyksiin. Herefordit ovat yleensä sarvellisia, mutta myös nupot ovat yleistyneet. Lihakkuusominaisuuksilta rotu on helposti rasvoittuva, mikä täytyy ottaa huomioon ruokinnassa. Hereford on hyvä laiduntaja ja karkearehun käyttäjä. Sillä on myös hyvät emo-ominaisuudet.

 

 

 

 

Limousin (Li) on alkuperältään Ranskalainen rotu ja väriltään kullanruskea. Yleensä limousin on sarvellinen, mutta myös nupoja linjoja jalostetaan. Rakenteeltaan se on keskikokoinen siroluinen liharotu, jolla on voimakkaasti kehittyneet lihakset. Limousin-vasikat mahtuvat siroutensa ansiosta hyvin syntymään ja rotua käytetään paljon risteytykseen. Rotu kestää voimakasta ruokintaa. Teuraslaadultaan limousin on lihaksikas ja vähärasvainen, mutta kasvuominaisuuksilla se häviää charolaisille. Täysikasvuiset lehmät painavat 650 kg ja sonnit 1000 kg.

 

                                       

  Kuva 5. Simmentalin karva on Herefordin karvaa sileämpi. 

Simmental (Si) (kuva 5.) on Sveitsiläinen rotu, joka tuottaa sekä maitoa että lihaa. Suomeen on tuotu lihantuotantoon jalostettua linjaa, jonka maidontuotanto on kuitenkin muita liharotuja parempi. Väriltään simmental on ruskeankirjava ja joukosta löytyy niin nupoja kuin sarvellisiakin. 

Risteytyksellä tuottavuus kasvuun

Eläinaineksen laatu ja sen suunnitelmallinen käyttö on emolehmätuotannolle ratkaisevan tärkeää. Risteytyshyöty pitäisi saada sekä emolehmiin että niiden vasikoihin. Kolmen rodun risteytys on tehokkain tapa hyödyntää risteytystä lihantuotannossa:

Emot ovat kahden emo-ominaisuuksiltaan ja maidontuotannoltaan hyvien rotujen risteytyksiä (Ab, Hf, Si). Nämä risteytysemot astutetaan kolmannen rodun sonnilla, joka valitaan pääterotujen keskuudesta. Pääterodulla tarkoitetaan rotua, jonka jälkeläiset menevät teuraskasvatukseen sukupuolesta riippumatta eivätkä jää siitoskäyttöön. Pääteroduksi sopivat teurasominaisuuksiltaan parhaat rodut, kuten Ba, Li ja Ch. Emojen on oltava riittävän kookkaita selvitäkseen pääterotujen sonnien periyttämien vasikoiden synnyttämisestä. Toisaalta emojen on oltava riittävän vaatimattomia rehustustarpeiltaan, jotta niiden ruokkiminen olisi mahdollisimman edullista. Kaikki vasikat tuotetaan puhdasrotuisilla, kantakirjakelpoisilla siitossonneilla.

Lihantuotanto maitorotunaudoista

Kolmivaiheinen naudanlihantuotanto on luotu tehostamaan maitorotuisten nautojen lihantuotantoa Suomessa. Maitotilojen koon kasvu ja erikoistumisen tarve ovat vaikuttaneet osaltaan 3-vaihekasvatuksen suosion lisääntymiseen. Erikoistuneilla, osaavilla vasikka- ja loppukasvatustiloilla eläinaineksen kasvupotentiaali voidaan toisaalta hyödyntää tehokkaasti. Malli koostuu sananmukaisesti kolmesta vaiheesta, jotka ovat alkukasvatus, vasikkakasvatus ja loppukasvatus.

Maitotilalla on aina lehmiä, joiden jälkeläisiä ei kannata jättää tilalle maidontuottajiksi. Tällaiset lehmät voidaan siementää liharotuisella sonnilla jolloin lehmät voidaan pitää karjassa niin kauan kuin ne lypsävät. Vuosien varrella lypsylehmien koko on kasvanut ja ne pystyvät yleensä poikimaan risteytysvasikan ilman ongelmia. Keinosiemennykseen on myös käytettävissä sellaisia sonneja, jotka periyttävät syntymäpainoltaan pieniä vasikoita.

 

Otsikko: