Olet täällä

Mistä metsä hyötyy - Yara ja Kuusamon yhteismetsä selvittävät

Yara ja Kuusamon yhteismetsä selvittävät lannoituksen vaikutusta tukkipuun kasvatuksessa. Ensimmäisen vuoden tulokset osoittavat tasapainoisen lannoituksen parantavan puuston kasvua. 

15 hehtaarin koenttäkoe perustettiin vuonna 2016 ensiharvennettuun kangasmetsään.

Kasvu, elinvoimaisuus ja järeytyminen

Koeruuduilla tutkitaan booripitoisten YaraBela Metsäsalpietarin ja YaraMila Metsän NP:n sekä pelkän typpilannoituksen eri käyttömäärien vaikutusta.

Typen ja boorin siirtymistä neulasiin ja vaikutusta latvuston kasvuun selitetää neulasanalyyseillä. Myöhemmissä hakkuissa todennetaan lannoituksen vaikutus tuottoon.

Ennen lannoitusta tapahtuneen ensiharvennushakkuun kertymätiedot on myös tallennettu koeruuduittain. Lannoituksen vaikutusta seurataan läpi kiertoajan.

Ensimmäiset tulokset puhuvat kattavan lannoituksen puolesta

Ensimmäisen vuoden neulasanalyysien perusteella on todettavissa lannoituksen vaikutus: typpi ja boori ovat siirtyneet lannoitteista neulasiin.

Typpi- ja boorilannoituksen saaneiden puiden latvustot ovat tuuheampia, neulaset suurempia ja väriltään voimakkaamman vihreitä verrattuna lannoittamattomiin ja pelkän typpilannoituksen saaneisiin puihin.

− Lannoituksella kasvatetaan latvuston kokoa ja siten yhteyttämispinta-alaa. Tämä näkyy parin−kolmen vuoden viiveellä puuston järeyden lisääntymisenä, toteaa Samuli Kallio Yarasta.

Vasemmalla lannoittamaton ja oikealla lannoitteena YaraMila Metsän NP

Tavoitteena kestävä ja kannattava puuntuotanto

Kuusamon yhteismetsä vastaa 92 000 hehtaarin pinta-alasta, josta kasvullista metsämaata on 63 500 hehtaaria. Lannoituskohteet valitaan huolellisesti niin, että vain hyvälaatuisia metsiä lannoitetaan.

Käytännön kenttäkokeella selvitetään paikallisesti lannoituksen vaikutus kestävään puuntuotantoon. Tutkimusta tehdään ennen isompia lannoitusmääriä. Kuusamon yhteismetsä haluaa lisätä puuston kasvua kannattavasti ja nostaa sahapuun osuutta.

- Kuusamon yhteismetsän tavoitteena on huolehtia osakkaiden omaisuudesta mahdollisimman hyvin ja kasvattaa sen arvoa, sanoo toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen.

Samuli Kallio Yarasta ja Mikko Koski Kuusamon yhteismetsästä tutkimassa dataa.

Lannoituksella lisää puuta

Kangasmetsien lannoitus lisää kasvua noin 15 kuutiota hehtaaria kohti eli noin kolmanneksen verran kasvupaikan mukaan.

Lannoituksen vaikutus metsän hiilensidontaa on merkittävä: yksi lannoituskerta sitoo noin 10 000 kiloa hiilidioksidia hehtaaria kohti. Kun lannoitukseen käytetään Yaran valmistamia, matalan hiilijalanjäljen lannoitteita, metsän hiilensidonnan suhde lannoituksen hiilijalanjälkeen on 20:1.

Yhden−kahden metsähehtaarin lannoituksella saatu hiilensidonta vastaa yhden suomalaisen ihmisen tuottamaa keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuodessa.

Tekijä: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä