Olet täällä

Maatalousministerit hyväksyivät yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen 2023–2027

Marraskuusta 2017 kestäneissä yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP) neuvotteluissa saatiin sovittua uudistuksen poliittisesti keskeisimmistä kysymyksistä instituutioiden välillä trilogineuvotteluissa 24. –25.6.2021. Maatalousministerit antoivat laajan hyväksynnän ratkaisulle keskustelussaan maatalous- ja kalastusneuvostossa Luxemburgissa 28. kesäkuuta 2021.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä arvioi, että maatalouspolitiikan uudistus antaa edellytykset kannattavaan ja kestävään ruoantuotantoon kaikkialla Euroopassa.
”Kannattava ruoantuotanto voi jatkua samalla, kun otetaan harppaus ympäristö- ja ilmastoasioissa. CAP luo vakaan näkymän nuorille viljelijöille tulevaan ja rahoitus on turvattu”, Leppä toteaa.

Uudella kaudella CAP:n ympäristö- ja ilmastotoimien kunnianhimo nousee nykykauteen verrattuna.

CAP:n vihreä arkkitehtuuri koostuu suorien tukien eli CAP:n I pilarin ekojärjestelmästä ja maaseudun kehittämisen eli II pilarin ympäristö- ja ilmastotoimista. Lisäksi kaikkien viljelijätukien ehtona on ympäristöehdollisuus, joka sisältää joukon nykyistä tiukempia vähimmäisvaatimuksia.

Yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta ympäristö- ja ilmastoasioihin lisätään

Vähintään 25 prosenttia EU:n täysin maksamien I pilarin suorien tukien rahoituksesta tulee kohdentaa uusiin ekojärjestelmiin ja II pilarin, eli maaseudun kehittämistoimien, rahoituksesta 35 prosenttia tulee ohjata ympäristö- ja ilmastotavoitteita edistäviin toimenpiteisiin.

Sopimukseen päästiin myös siitä, että II pilarin ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden vaadittavaa suurempi rahoitusosuus voidaan huomioida ekojärjestelmien rahoituksessa.
”Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi voi joustavammin tehdä ympäristö- ja ilmastotoimia meidän erityisolosuhteet huomioiden molempien pilareiden alla”, Leppä sanoo.

Lisäksi tukien saamisen ehtona olevat ympäristövaatimukset eli niin sanottu ehdollisuus tiukentuu.

Ehdollisuuden vaatimukset vievät viljelyä yhä kestävämmäksi ja siihen siirtyy muun muassa osa nykyisistä ympäristökorvauksen toimenpiteistä. Ehdollisuuden vaatimuksissa on tunnistettu Suomen erityisolosuhteet, kuten lyhyt kasvukausi.

Instituutioiden välisen sopimuksen mukaan tukea tulee kohdentaa paremmin ja ratkaisussa pääsääntönä on, että tukea kohdennetaan isommilta tiloilta pienille ja keskisuurille tiloille 10 prosenttia suorien tukien määrästä. Ratkaisussa on kuitenkin poikkeusmahdollisuus Suomen kaltaisille maille, joissa maatilojen koossa ei ole suuria eroja. Lisäksi tukea kohdennetaan nykyistä enemmän nuorille viljelijöille.

Tuotantoon sidottuja tukia voi uudella kaudella maksaa samalla tasolla kuin nyt. Tämä on hyvin tärkeää tuotannon kannustimien ylläpitämiseksi esimerkiksi tietyillä kotieläintalouden aloilla ja erikoiskasvien tuotannossa.

Maataloustukien saamiseksi sosiaalisia ehtoja

Neuvotteluissa saatiin ratkaisu myös Euroopan parlamentin neuvotteluissa vaatimasta CAP:n sosiaalisesta ehdollisuudesta. Sosiaalinen ehdollisuus eli tiettyjen työ- ja sosiaalilainsäädännön normien noudattaminen maataloustukien saamisen ehtona tulee voimaan vapaaehtoisesti vuonna 2023 ja pakollisesti vuonna 2025. Ratkaisu kattaa kolme direktiiviä työsuhteiden läpinäkyvyydestä, työturvallisuudesta ja koneiden sekä laitteiden turvallisuudesta ja koulutuksesta niiden käyttöön.

Maatalousministerit keskustelivat myös CAP:n kytkennästä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan: komissio arvioi jäsenmaiden strategiasuunnitelmia EU:n ympäristö- ja ilmastolainsäädännön ja -tavoitteiden näkökulmasta, erityisesti Pellolta pöytään -strategian tavoitteiden kannalta. Komissiolta tulee raportteja vuosina 2023 ja 2025 tästä asiasta. Strategiasuunnitelmien hyväksyminen perustuu kuitenkin vain voimassaolevan lainsäädännön vaatimuksiin.

Horisontaaliasetuksessa maatalouden kriisivaraus hyväksyttiin 450 miljoonan euron vuositasolla monivuotista rahoituskehystä koskevien aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti. Tarpeen vaatiessa summaa voidaan korottaa erillisellä päätöksellä, joka hyväksytään normaalin budjettiprosessin mukaisesti. 

Uudistuksessa sovittiin myös CAP:n uudesta toimeenpanomallista. Tämä tarkoittaa, että myös CAP:ssa siirrytään tulosperusteiseen malliin. Jäsenmaat laativat kansalliset strategiasuunnitelmat, joilla vastataan yhteisiin EU-tason tavoitteisiin. Suunnitelmien toteutusta ja saavutettuja tuloksia seurataan muun muassa indikaattoreilla.

CAP-valmistelu jatkuu kansallisella tasolla

Markkinajärjestelyasetuksessa eniten keskustelua instituutioiden välillä käytiin tuonnista kolmansista maista. Tältä osin hyväksyttiin instituutioiden yhteinen lausuma, jossa komissiolle annetaan tehtäväksi ottaa kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa vahvemmin esille kestävyysnäkökohdat, jotta tuontituotteiden tuotantostandardit vastaisivat paremmin EU:n omille tuottajilleen asettamia korkeita vaatimuksia.

Etelä-Suomen kansalliselle tuelle hyväksyttiin myös oikeusperusta vuoden 2027 loppuun saakka osana markkinajärjestelyasetusta.

Seuraavaksi CAP-asetuksia vielä viimeistellään EU-tason teknisissä kokouksissa. Suomessa toimeenpantavien tukijärjestelmien yksityiskohtia työstetään osana kansallista CAP-suunnitelmaa komission kanssa syksyn ja vuoden 2022 aikana.

CAP:n uusi ohjelmakausi päästään aloittamaan vuoden 2023 alussa sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt jäsenmaiden laatimat uudet strategiasuunnitelmat. Tähän asti sovelletaan CAP:n siirtymäkauden sääntöjä.

 

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö

Otsikko: 

Kommentit

Samankaltaista sisältöä