Aikaisesta keväästä ja kuivuudesta johtuen viljojen sadonkorjuu aloitettiin tänä vuonna jo heinäkuun puolella. Kaikkia viljakasveja, jopa kevätvehnää, päästiin puimaan jo ennen elokuun puoltaväliä. Kasvukausi on ollut suotuisampi kuin vuosi sitten ja minua viisaammat tahot ovatkin jo juhannuksen tienoilla ennustaneet jopa ennätyksellistä viljasatoa. Itse en maakunnassa kierrellessäni ole ennätyssadon aineksia nähnyt muutoin kuin syysviljojen osalta. Kevätviljoista varsinkin ohra on monin paikoin saattanut kärsiä kylmästä, kuumasta, kuivasta ja märästä vain parin kuukauden ajanjaksolla.

Omat puinnit aloitin syysvehnän osalta 16. elokuuta. Sato vaikuttaisi kohtuu hyvältä, mutta tonnimääräistä hehtaarisatoa en ajatellut ennakkoon arvailla ennen kuin kaikki jyvät ovat kuivattuna siiloissa. Tilitysperusteena oleva vaakatulos jaettuna tukihakemuksen kylvöalalla on viljaa myyvälle ainoa merkityksellinen satotieto. Usein se poikkeaa jonkin verran puintien aikana tehtävistä arvioista. Valitettavan usein puimurin hytistä tai pellon reunalta kasvustoa on tarkasteltu turhan optimistisesti. Facebookin Maajussit-ryhmän opetusten mukaisesti olenkin päätynyt ilmoittamaan puintien aikana satotason kärrykuormina / lohko. Epäoleellisia asioita, kuten kuormakokoa ja lohkon pinta-alaa, ei noteerata ollenkaan.

Sokerijuurikassadon ennakkoarviointi tärkeää

Suomessa viljeltävistä kasveista sokerijuurikkaalla on logistiikkaan liittyvä erityispiirre, jota muilla kasveilla ei ole. Koko satomäärälle on yksi toimitusosoite, Säkylän sokeritehdas, ja toimitus tapahtuu vieläpä hyvin lyhyessä ajassa. Kuluneen kasvukauden olosuhteilla ja 11000 ha kylvöalalla voitaneen odottaa kokonaissadoksi n. 450 000 tonnia. Puhdasta juurikasta vastaanotetaan noin 8000 tonnia vuorokaudessa, joten käyntipäiviä on odotettavissa melko tarkkaan parin kuukauden verran.

Isojen toimitusmäärien, kohtuullisen laajan viljelyalueen ja alueellisen satoerojen vuoksi tehtaalle tulevaa juurikasmäärää haarukoidaan jo elokuussa. Perinteinen menetelmä on ollut Suomessa ja koko Nordzucker-konsernissa tehdä 3 koenostoa heinäkuun lopun ja syyskuun alun välisenä aikana. Koenostotilat edustavat lähtökohtaisesti oman viljelyalueensa keskiarvosatoa. Nostot tehdään täysin käsipelillä konsulenttityönä ja niiden tuloksia verrataan viiteen aikaisempaan vuoteen. Varsinaista kuljetussuunnitelmaa laadittaessa merkittävämpiä tekijöitä ovat kuitenkin viiden vuoden keskiarvo toteutuneiden satotasojen osalta. Lähtökohtana koko viljelyalueen keskiarvo, joka muodostuu konsulenttialueiden ja lopulta yksittäisten viljelijöiden 5:n vuoden keskisadoista. Viljelykonsulentin, kuten allekirjoittaneen, näkemys oman „piirinsä“ odotettavissa olevasta satotasosta pitkän ajan keskiarvoon verrattuna painaa vaakakupissa lopulta enemmän kuin koenostojen tulokset.

Tänä vuonna koenostoja tehdään Suomessa muista Nordzucker-konsernin maista poiketen vain yksi. Se tullaan tekemään viikolla 34 ja tulokset analysoidaan 26.8. mennessä. Aikaisempina vuosina myös näillä leveyksillä koenostoja on tehty Saksan tahtiin heinäkuun lopusta alkaen. Juurikkaan kasvua ajanjaksolla 25.7. – 25.8. on toki mielenkiintoista seurata, mutta mitään konkreettista hyötyä ei kyseisessä aikataulussa ole. Kasvusykli on Suomen oloissa erilainen kuin esim. meitä lähimpänä olevassa Liettuassa ja sokerijuurikas saattaa tehdä sadostaan huomattavan osan vasta elokuun puolivälin jälkeen. Oikeasti hyödyllistä dataa on siis lupa odottaa vasta tämän viikon nostoilta. Sokerijuurikkaan 5 vuoden keskisato Suomessa on n. 39 tn / ha ja tulevan perjantain jälkeen tuohon lukemaan mahdollisesti tullaan tekemään 5 – 10 % korotus syksyn kuljetuksia silmälläpitäen.

Yhdellä osa-alueella käsinostot ovat edelleenkin menetelmä, jolla saadaan lähestulkoon aukotonta ja vertailukelpoista tietoa. Tilatasolla tehtävän tutkimustoiminnan tuloksia saadaan parhaiten analysoitavaksi, kun lohkolta otetaan sopivana ajankohtana tarvittava määrä näytesäkillisiä. Tänä vuonna tilakokeissa tutkitaan mm. neonikotinoidipohjaisen peittauksen mahdollista korvaajaa, verrataan kultivoinnin ja syyskynnön eroa sekä tutkitaan, paljonko juurikasmaan peittäminen harsolla heti kylvön jälkeen tuo lisäkiloja suhteessa peittämättömään. Myös näiden lohkojen koenostot tehdään kuluvan viikon aikana ja tuloksia on mahdollista lukea esim. Juurikassarka-lehdestä.

Laittaessani koenostojen tietoja Exceliin, tuli laskettua myös seuraavanlainen fakta. 450 000 tonnin juurikasmäärä vastaa kymmentätuhatta yhdistelmäkuormaa, kun kuormakoko on 45 tn. Utopistisessa tilanteessa kaikki Suomen juurikkaat olisivat yhdessä aumassa odottamassa tehtaalle toimittamista. Mikäli 5 m aumanpätkästä tulisi tuo 45 tn täyteen, olisi aumalla pituutta tasan 50 kilometriä. Vaan tuskinpa edes Pohjanmaalta löytyy niin pitkää sarkaa..