29.04.10

Kuidun merkitys lypsylehmillä

Kuidun saanti vaikuttaa keskeisesti sekä lehmän terveyteen että tuottavuuteen. Sekä kuidun määrällä että sen laadulla on suuri merkitys.

Kuidun saanti vaikuttaa keskeisesti sekä lehmän terveyteen että tuottavuuteen. Sekä kuidun määrällä että sen laadulla on suuri merkitys.

Pötsi tarvitsee kuitua


NDF-kuidun (solunseinämäkuitu) kokonaismäärä:
  • Varmistaa tasaisen pötsikäymisen --> tasainen happamuus (pH)
  • Hyvän syönnin
  • NDF-kuitua lehmä saa sekä väkirehusta että karkearehusta
Karkearehusta tulevan NDF-kuidun määrä ja kuidun riittävä pituus varmistaa:
  • märehtimisen
  • syljen puskoroivien aineiden erityksen
  • pötsin kerrostuneisuuden ja liikkeet
Kuidun oikea saanti näkyy tuotoksessa ja terveydessä
  • Hyvä tuotos = maitomäärä
  • Maidon pitoisuudet, valkuais- ja rasvapitoisuus
  • Riittävä kuidun saanti ehkäisee:
  • Hapanta pötsiä
  • Sorkkakuumetta
  • Juoksutusmahan siirtymää
  • Puhaltumista
  • Löysämahaisuutta
Kuidusta energiaa maidontuotantoon

Pötsimikrobit pilkkovat kuitua yksinkertaisemmiksi yhdisteiksi ja lopputuloksena syntyy haihtuvia rasvahappoja eli etikkahappoa, propionihapoa ja voihappoa. Haihtuvat rasvahapot imeytyvät pötsin seinämän läpi märehtijän verenkiertoon ja kulkeutuvat energianlähteeksi, muun muassa maidon muodostukseen.

Millaista kuitua?

Kasviperäisten rehujen koostumus voidaan jakaa solunsisällys- ja solunseinämäaineksiin. Solunsisällysaineita ovat pääasiassa raakavalkuainen, sokerit, tärkkelys ja rasvat. Joissain rehuissa, kuten esim. melassileikkeessä, on myös liukoisia kuituja kuten pektiiniä. Solunsisällysaineet ovat helposti sulavia aineksia, joista eläin saa nopeasti tarvitsemiaan ravintoaineita.

NDF-kuitu on solunseinämäkuitua
Solunseinämäainekset eli NDF-kuitu muodostuu pääasiassa selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä. Näiden sulavuus ei ole yhtä hyvä kuin solunsisällysaineiden ja myös niiden sulavuus vaihtelee enemmän.

Rehun solunseinämäaineiden määrän lisääntyessä niiden sulavuus yleensä heikkenee ja rehun energia-arvo pienenee. Säilörehun tekoa ajatellen tällä on merkitystä, sillä kasvin vanhetessa solunseinämäainesten määrä lisääntyy, jonka seurauksena rehun sulavuus eli D-arvo pienenee eli energian saanti vähenee.

Nurmirehun korjuuasteen vaikutus solunseinämäkuidun määrään ja sulavuuteen

Raakakuitu- ja solunseinäkuitumäärityksillä pyritään kuvaamaan rehun kuitupitoisuutta eli solunseinämäaineksen määrää. Kuitumäärityksessä liuotetaan helppoliukoiset solunsisällysaineet ja jäljelle jää solunseinämäaines. Solunseinäkuitupitoisuudet ovat huomattavasti korkeampia kuin perinteiset raakakuitupitoisuudet johtuen erilaisista analyysimenetelmistä. Solunseinäkuidun analyysimenetelmällä saadaan tarkemmin liuotettua solunseinämäainekset verrattuna raakakuituanalyysiin.

Kuidun tarve

Rehuannoksen solunseinämäkuidun tarpeeseen vaikuttavat:

  • Säilörehun D-arvo, säilörehun korjuuaste
  • Säilörehun sokerin määrä
  • Käytettävä väkirehu
NDF:n tarve
  • yhteensä vähintään 35 % kuiva-aineesta, korkeatuottoisilla vähintään 30 % ka:sta
  • karkearehuista saatavan NDF:n tarve vähintään 25 % ka:sta, korkeatuottoisilla vähintään 19 % ka.sta.
  • Eläinten hoito- ja ruokinnan toteutustavat vaikuttavat
  • korkeatuottoisilla pienempi %-määrä riittää, jos ym. kunnossa (NARU-ruokintaohjelmat, hyvä ruokintateknologia)
Kuvio 1. Väkirehun kuidun merkitys lypsylehmillä. Vähäinen kuidun määrä rehuannoksessa happamoittaa pötsiä, mikä näkyy myös heikentyneenä sorkkaterveytenä.

Kuvio 2. Kuidun laadulla on merkitystä. Sulavaa NDF-kuitua sisältävillä väkirehuilla (sisältävät melassi- ja juurikasleikettä) pötsin pH pysyy tasaisempana.

Hyviä NDF-kuidun lähteitä

  • Säilörehu
  • Väkirehuissa on useita raaka-aineita, jotka ovat hyviä NDF-kuidun lähteitä:
  • Melassileike

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja