Olet täällä

Monipuolinen AIV® –säilöntäainevalikoima

AIV -säilöntäaineet sopivat kaikkiin rehunsäilöntämenetelmiin. Suuren happopitoisuuden ansiosta AIV –tuotteet säilövät tehokkaasti vaikeissakin olosuhteissa. Hyvä säilörehu lisää lehmien maidontuotantoa ja kohottaa maidon rasva- ja valkuaisainepitoisuutta. Hyvälaatuinen säilörehu on myös kannattavan naudanlihantuotannon edellytys. Käyttäjän kannalta on tärkeää, että AIV -tuotteet ovat vähän syövyttäviä.

Rehuanalyysitilastojen mukaan happosäilöntäaine on teholtaan paras kaikissa kuiva-aineluokissa. AIV:llä säilöntä perustuu nopeaan tavoitehappamuuden saavuttamiseen ja rehumassan hapettomuuteen. AIV:n käyttö parantaa rehun käymislaatua ja säilöö rehuvalkuaisen hyvälaatuisena. Kuivissa rehuissa säilöntäaineen on myös estettävä homeiden ja hiivojen kasvua.

Säilöntäaineissa ei kannata säästää

Tutkimusten mukaan AIV lisää rehun syöntiä merkittävästi ja maitotuotosta keskimäärin kilon päivässä. AIV-liuosta tarvitaan noin 60–70 litraa/lehmä/vuosi, kustannus määrästä ja aineesta riippuen on noin 50–80 €/lehmä/vuosi. Päivässä AIV-kustannus on keskimäärin 0,2 €/lehmä ja vain noin 0,4 litraa päivän maitotuotoksesta riittääkattamaan AIV-kustannukset.

AIV–suomalaisten ratkaisut rehunsäilöntään

Tuoreen tai lievästi esikuivatun säilörehun valmistukseen paras valinta on säilöntäaine, jossa on runsaasti muurahaishappoa. Muurahaishappo laskee rehun pH:n nopeasti ja rajoittaa rehukäymistä tehokkaasti. Kostealla rehulla rehukäymiset ovat voimakkaampia ja riski virhekäymiseen on suurempi. Näissä olosuhteissa paras valinta on AIV 2 Plus. Se soveltuu suoraniittoon ja myös esikuivatun rehun korjuuseen kaikille korjuutavoille sekä myös murskeviljan säilöntään.

Esikuivatuissa säilörehuissa rehukäymiset ovat vähäisiä, mutta kuiva-aineen noustessa jälkipilaantumisen riski kasvaa. Ongelmana on usein jälkilämpeneminen rehun syöttövaiheessa. Siilon avausvaiheessa rehun saadessa ilmaa voi ongelmaksi muodostua hiivojen ja homeiden kasvu. Esikuivatulle säilörehulle oikea valinta on joko AIV Ässä tai AIV Nova Se. Ässä ja Nova Se sisältävät jälkilämpenemistä aiheuttavien hiivojen ja homeiden kasvua estäviä yhdisteitä (propionihappoa ja sorbaattia).

Varsinkin pyöröpaalausta harjoittavilla tiloilla on suuri houkutus tinkiä säilöntäaineiden käytöstä. Usein säästöä perustellaan koneystävällisyydellä. Ratkaisu tähän on AIV Nova Se. Se sisältää runsaasti säilöviä happoja, mutta on silti syövyttämätön. Tuotteen sisältämä natrium on erittäin tärkeää karjan terveydelle ja se parantaa rehun maittavuutta. AIV Nova Se:tä voidaan käyttää myös säilörehun pintakäsittelyyn. AIV Nova Se:n juoksevuus on pienempi kuin muiden säilöntäaineiden, joten oikea annostus on syytä tarkistaa korjuun alussa.

Kesän korjuuolosuhteita on vaikea ennustaa säilöntäainetta hankkiessa, vaihteleviin olosuhteisiin parhaan varmuuden antaa AIV Ässä. AIV Ässä on erittäin tehokas jälkilämpenemisen estäjä ja lisäksi vahvana happona se säilöö sekä märät että kuivat rehut. Ässä sopii käytettäväksi kaikenlaiselle rehulle korjuuolosuhteista riippumatta.

AIV Ässä, kuten myös AIV 2 Plus soveltuvat myös luomutuotantoon. AIV Ässää ja AIV Nova Se:tä ei saa laimentaa vedellä, sillä muutoin niiden sisältämä bentsoaatti ja sorbaatti voivat erottua.

AIV -happosäilöntä vai biologinen menetelmä

Säilörehun anaerobinen käymisprosessi alkaa, kun rehuvarasto suljetaan eikä rehu ole enää tekemisissä hapen kanssa. Hyvin tiivistetyssä siilossa happi kuluu nopeasti loppuun ja maitohappokäyminen alkaa. Tavoiteltu maitohappokäyminen saadaan laskemalla rehun pH riittävän alas (AIV – menetelmä) tai lisäämällä rehuun maitohappobakteeria (biologinen menetelmä). Jos happamoituminen on hidasta eikä sokereita ole riittävästi, alkaa virhekäyminen joka huonontaa rehun laatua.

Parhaiten riittävä happamuus saadaan AIV – happoa lisäämällä, rehun pH laskee ja haitallisten bakteerien lisääntyminen estetään heti säilönnän alussa. Näin käymisestä muodostuu jo alussa puhdas maitohappokäyminen eikä rehun sokereiden tarvitse käydä maitohapoksi. Hyvässä AIV- rehussa käymishappojen määrä on hyvin pieni ja säilönnän tuloksena on maittava ja laadultaan hyvä säilörehu pienin säilöntätappioin.

Biologisessa säilönnässä rehuun lisätään maitohappobakteereita, jolla pyritään saamaan aikaan haluttu maitohappokäyminen. Rehun pH laskee hitaammin samalle tasolle kuin AIV- happosäilönnässä mikä lisää säilöntätappioita ja epäonnistumisen riskiä. Säilönnän onnistumiseksi osa nurmen sokereista on käytävä maitohapoksi. Suomen olosuhteissa nurmen sokeripitoisuus on vaikeasti ennustettavissa, eikä tuoreessa ruohossa yleensä ole sokeria riittävästi biologiseen säilöntään. Esikuivatus alentaa raaka-aineen sokeripitoisuutta koska se käytetään kasvin hengityksessä.

Säilörehun raaka-aineen riittävä (yli 30 % kuiva-ainetta) ja nopea (n. vuorokausi) esikuivaus ja tarpeeksi korkea sokeripitoisuus (yli 2,5 % tuoreessa rehussa) ovatkin biologisen säilönnän tärkeimpiä edellytyksiä. Säilöntätyö on tehtävä nopeasti, mahdollisen sateiden ja korjuukatkojen sattuessa siilo on peitettävä ja painotettava. Rehun lämpeneminen ennen siilon peittämistä on aina merkki rehuarvon huononemisesta. Mikäli edellä mainitut edellytykset eivät täyty, riski epäonnistua biologisilla aineilla kasvaa huomattavasti.

Samankaltaista sisältöä