Tukin kysynnän lasku näkyi Etelä-Suomen tuloissa

Etelä-Suomessa yksityismetsätalouden liiketulos laski edellisvuodesta lähes 20 prosenttia 163 euroon hehtaarilta. Pohjois-Suomessa tulos päätyi 58 euroon hehtaarilta (–5 %). Pohjois-Suomeen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat.

Maakunnittain suurimmat hehtaarikohtaiset liiketulokset kertyivät Päijät-Hämeessä (232 €/ha) ja Kanta-Hämeessä (228 €/ha), vaikka niissä tulos laski yli 20 prosenttia. Lapissa tulos oli 36 euroa hehtaarilta, ja laskua edellisvuodesta oli vain kaksi prosenttia. Tulos laski eniten Etelä-Savossa (–31 %), Kymenlaaksossa (–24 %), Kanta-Hämeessä (–23 %) ja Pohjois-Karjalassa (–23 %). Manner-Suomessa hehtaarikohtainen tulos laski, mutta Ahvenanmaalla tulos kaksinkertaistui myrskytuhon takia lisääntyneiden hakkuiden vuoksi.

"Etelä-Suomessa tukkipuun osuus tuloista oli toissa vuonna lähes kolme neljäsosaa, pohjoisessa runsaat puolet. Viime vuonna tukkipuun hakkuiden ja hintojen lasku olivat selvästi jyrkempiä kuin kuitupuulla. Tämä näkyy viime vuoden tuloksessa Etelä-Suomessa suurempana tuloksen laskuna kuin pohjoisessa", toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Esa Uotila.

Yksityismetsätalouden liiketuloksen laskelmassa tulot käsittävät teollisuus- ja energiapuuhakkuiden sekä omaan käyttöön hakatun puun määrien ja pystykauppahintojen perusteella lasketut bruttokantorahatulot sekä valtion tuet puuntuotantoon. Menoja ovat yksityismetsätalouden metsänhoito- ja metsänparannusinvestoinnit sekä hallinto- ja muut menot. Tulot ja puuntuotannon investoinnit perustuvat alueittaisiin tilastotietoihin sekä pääosin arvioituihin hallinto- ja muihin menoihin.

Puuntuotannon sijoitustuotto miinukselle

Puuntuotannon sijoitustuotto putosi –0,9 prosenttiin vuonna 2019. Tuotto oli selvästi matalampi kuin edellisten vuosien keskiarvot, sillä viiden edeltäneen vuoden keskiarvo oli 6,1 prosenttia ja kymmenen vuoden 3,5 prosenttia. Edellisen kerran tuotto oli miinuksella vuonna 2012.

Luken laskelmassa tuotto on jaettu viiteen osaan. Puunmyyntitulot lisäsivät tuottoa 3,7, puuston nettokasvu 1,4 ja valtion tuet 0,1 prosenttiyksikköä. Pystykauppahintojen lasku vei sijoitustuotosta 5,5 prosenttiyksikköä ja puuntuotannon kokonaiskustannukset 0,6 prosenttiyksikköä.

Puun hintojen vaihtelu on heitellyt puuntuotannon kokonaistuottoa vuosien varrella enimmillään reilulla neljänneksellä ylös- tai alaspäin. Ilman puun hintojen muutosta tuotto on pysynyt neljän prosentin tuntumassa.