Olet täällä

Tulevaisuuden metsätalous on muutakin kuin puuntuotantoa

Millaista on tulevaisuuden metsätalous? Kuinka metsätalouden kestävyydestä huolehditaan?

Näitä kysymyksiä pohdittiin eilen Luonnonvarakeskuksen (Luke) seminaarissa ”Metsä 2060 – kestävän metsätalouden skenaariot”.

 

Valtakunnan metsien inventointi (VMI) on ollut osa suomalaista metsätaloutta pian 100 vuotta. VMI:n perustamisen taustalla oli aiheellinen huoli metsäkadosta, Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen totesi tilaisuudessa.

VMI-aineiston avulla lasketaan arvioita kestävistä hakkuumahdollisuuksista. VMI:n tietosisältö on Korhosen mukaan kuitenkin kehittynyt koko ajan, mikä mahdollistaa yhdessä Luken metsäsuunnitteluohjelmistojen kanssa myös perinteistä puuntuotantoa monimuotoisemmat tarkastelut.

Nykyään metsästä tarvitaan puuntuotannon lisäksi esimerkiksi tietoa hiilensidonnasta, metsäekosysteemien monimuotoisuudesta, maankäytön suunnittelusta sekä kansantaloudellisia tarkasteluja.

 

Metsätalouden tulee olla kestävää kaikilla kestävyyden osa-alueilla

Metsätalouden kestävyyttä arvioidaan paljon hakkuuskenaariolaskelmien kautta. Kestävyyttä tarkasteltaessa tulee tasapuolisesti huomioida metsätalouden taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Tämä on myös Luken keskeinen tavoite, mutta samalla valtavan iso haaste tutkimukselle, Luken pääjohtaja Mari Walls kiteytti.

 

Metsätalous tulee Mari Wallsin mukaan perustua kestäviin ratkaisuihin - kysymys kuuluu, miten se toteutetaan.

Puuvarannot ovat Suomessa kasvaneet 1,7-kertaisiksi 70-luvun alusta vuoteen 2015, vaikka samaan aikaan myös hakkuut ovat kasvaneet.

”Suomessa puuston kasvu on ollut suurempaa kuin poistuma”, Korhonen totesi.

Tästä on pitkälti kiittäminen suunnitelmallista metsätaloutta.

Hakkuita on suunniteltu lisättävän tulevina vuosina Suomessa. Korhosen mukaan hakkuiden nouseminen energia- ja ilmastostrategian mukaiselle tasolle edellyttäisi lisäpanostusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun – muutoin vanhat metsät vähenisivät selvästi.

WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder totesi, että suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus on jatkanut laskuaan ja tämä trendi tulisi pysäyttää. Hän muistutti, ettei ympäristöjärjestöllä ole sinällään mitään metsätaloutta vastaan. ”Metsätaloudessa on monia keinoja, joilla monimuotoisuutta voidaan lisätä.”

 

Metsätalous muutosten myllerryksessä

Luken tutkimusprofessori Tuula Packalen kertoi, että digitalisaatio on muuttanut paljon metsäsektoria. Nykyään metsänomistajalla on suurempi vapaus suunnitella metsänsä kehitystä. Myös metsän tuottomahdollisuudet ovat moninaisemmat – enää ei tarvitse olla pelkän puuntuoton varassa.

MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen peräänkuulutti järkevää ja kilpailukykyistä metsätaloutta EU:hun.

”Jos Euroopassa metsätaloutta rajoitetaan, tuotanto siirtyy tutkimusten mukaan Euroopan ulkopuolelle”, hän totesi.

Näin ilmaston kannalta rajoituksilla ei olisi mitään merkitystä, mutta samalla aiheutettaisiin hallaa Euroopan taloudelle.

 

Metsäteollisuus ry:n Jouni Väkevä piti tutkimusta äärimmäisen tärkeänä, kun viestiä Suomen metsätaloudesta viedään muihin maihin. Monipuolista, kansalliset erityispiirteet huomioivaa metsätutkimusta tarvitaan päätöksenteon tueksi.

Luken tutkimusprofessori Antti Asikaisen mukaan tulevaisuudessa metsäresurssit kasvavat, puuhun perustuvien tuotteiden ja ekosysteemipalveluiden kysyntä monipuolistuu ja digitalisaatio mahdollistaa monipuolisen kestävyyden seurannan ja suunnittelun.

”Suomessa onkin paljon mahdollisuuksia metsäsektorilla myös tulevaisuudessa.”

Kommentit

Samankaltaista sisältöä