Olet täällä

Broilereiden kasvattaminen on tekniikkalaji

”Uskon broilerin tuotantoon, koska se on ainoa eläinlaji, jonka kulutus kasvaa. Myös terveydelliset syyt puoltavat sen käytön lisäämistä. Broilereiden kasvattaminen on selkeää ja teknistä toimintaa. Automatiikka auttaa hoitamaan suurta eläinmäärää, Mika Säteri perustelee valintaansa.

Halleissa on kerrallaan noin 200 000 lintua. Säterin tilalla kasvatetaan vuodessa noin kuusi erää. Näissä kasvaa kaikkiaan noin 2,5 miljoonaa kiloa broilerinlihaa. Yli 25 vuotta broilereita kasvattaneella tilalla luovuttiin sianlihan tuotannosta kaksi vuotta sitten. Vielä kuusi vuotta sitten se oli tilan päätuotantosuunta.

Tilan 300 hehtaarin pelloilla viljellään broilereille rehuvehnää. Vuodessa sitä kuluu 1,5 miljoonaa kiloa.

Isolla tilalla moninaiset riskit

Mikan mielestä tänä päivänä on pakko ajatella turvallisuusasioita toisin kuin ennen. Broileritiloilla on keskimäärin varauduttu hyvin riskeihin, koska toiminta on sopimustuotantoa ja teurastamoilla on tiukat vaatimukset.

”Kun kaikki on suurta, ovat myös vahingot isoja, jos sellaisia tapahtuu. Pyrimme miettimään kaikessa tekemisessä turvallisuutta ja vahinkojen ennaltaehkäisyä. Mietin miten mahdollinen vahinko haavoittaisi toimintaamme”, isäntä pohtii.

Suurin riski broileritiloilla on sähköön liittyvät asiat. Tätä pyritään minimoimaan uusimalla laitteita säännöllisesti. Turvallisuutta lisää Säterin tilalla se, että tuotantorakennukset ovat hyväkuntoisia ja lämpökeskus sijaitsee erillään. Tilalla tehdään sähkö- ja palotarkastukset säännöllisesti.

Tautien torjunta vaatii huolellisuutta

Siipikarjatilalla on kiinnitettävä erityistä huomiota eläintautien torjuntaan. Hygienia on huomioitava päivittäisessä työssä. Bioturvallisuuden takaamiseksi tuotantolaitokset pidetään lukittuina eikä niihin päästetä ulkopuolisia kävijöitä ilman huolellista vaatteiden vaihtoa ja desinfiointia. Broilerierien välillä tuotantolaitokset pestään ja desinfioidaan huolellisesti. Säterin tilalla lopetettiin sianlihantuotanto myös tautiriskin takia.

”Koska tilan puhdistaminen mahdollisen eläintaudin jälkeen on iso homma, kannattaa panostaa ennakoivaan työhön. Vaikka tautiriski on suuri, tartunnat ovat onneksi harvinaisia”, Mika kertoo.

Maatilan pihapiirissä liikkuu paljon vieraita ihmisiä ja suuria rekkoja. Isolla tilalla rehua kuluu kasvatuksen loppuvaiheessa rekkakuormallinen päivässä eli vuodessa viisi miljoonaa kiloa. Kun teuraat lähtevät, pihasta starttaa 20 rekkaa. Jotta perheen lapset voivat liikkua pihalla turvallisesti, on vanhempien pidettävä heitä silmällä. Myös aitaaminen tuo turvaa. Viiden lapsen turvallisuus on huomioitu myös traktoreissa, joissa heitä varten on sivupenkit ja turvavyöt.

Pahimpaankin on varauduttava

”Meillä ei ole onneksi tapahtunut rakennuksille eikä tuotannolle vahinkoja. Suurimpia havereita ovat olleet leikkuupuimureiden palot. Koska ukkonen hajotti valvontalaitteet kahtena kesänä peräkkäin, kaivoimme kuitukaapelit maan alle tuotantorakennusten välille. Kun valvontalaitteet eivät toimi, emme voi poistua tilalta. Niiden ansiosta broilerihalleja pystytään valvomaan kotoa käsin”, Mika perustelee kallista investointia.

”Olemme varautuneet pahimpaan ja tiedostaneet henkilöriskit. Maatilalla ei saisi olla töitä, joita vain toinen osaa tehdä. Kummankin pitäisi jotenkin hallita kaikki tehtävät. Olemme kirjoittaneet ylös miten mikäkin asia hoidetaan ja miten eri laitteet toimivat. Elämä maatilalla ei voi loppua, vaikka toiselle sattuisi jotain. Turvana on myös esimerkiksi sähkömies, joka tuntee hyvin tilan.”

Tärkeätä tietää kelle soittaa

LähiTapiolan toimintaan Säterit ovat tyytyväisiä, vaikka viime aikoina yhteyttä on jouduttu pitämään liiankin tiiviisti. Mikan mielestä tärkeintä on, että vahingon sattuessa hommat rullaavat ja asiat hoidetaan paikallisesti. Isolla tilalla on myös välttämätöntä, että puhelimesta löytyy numero, josta saa tutun ihmisen kiinni, kun puimuri lauantaina kesken kiivaimman sadonkorjuun hajoaa. Kiireistä viljelijää helpottaa, kun tietää kenelle soittaa. Säterin tilalta puhelun saa yleensä liiketoimintajohtaja Juha Ääri.

Jotta voimia suuren tilan pyörittämiseen riittää, pitää siitä välillä irrottautua. Talvisin Säterin perhe hiihtää ja laskettelee. Kesällä vapaa-aikaa vietetään Pyhäjärven rannalla sijaitsevalla mökillä. Mika on huomannut, että maatilan asiat sujuvat aina paremmin, kun on piipahtanut mökillä.

Teksti ja kuvat:
Katariina Anttila

Kommentit

Samankaltaista sisältöä