Ruuan hinta nousee tänä vuonna 1,2 ja ensi vuonna 1,6 prosenttia, Pellervon taloustutkimus ennustaa. Nousu seuraa yleistä inflaatiovauhtia.

Maatalouden yrittäjätulo kuitenkin laskee edelleen. Yrittäjätuloa vetää alaspäin erityisesti rehuviljan ja lihan tuottajahintojen lasku. Myös energia- ja lannoitekustannukset nousevat.

Varastojen pienentyminen ohjaa viljamarkkinoita

Vehnän kulutus kasvaa maltillisesti, pääasiassa väestönkasvun seurauksena. Varastot pienentyvät vain vähän ja satovuonna 2019/20 tuotanto kasvaa hieman. Ennustekauden aikana hinnat nousevat maltillisesti.

Rehuviljan kulutus kasvaa lihankulutuksen vanavedessä reippaasti. Varastot pienentyvät sekä tällä että seuraavallakin satokaudella. Rehuviljaan kohdistuu maailmanmarkkinoilla jonkun verran hinnannousupaineita.

Suomessa viime syksyn pieneksi jäänyt sato heijastuu tulevana satovuotena varastoihin. Varastot pienentyvät syksyyn mennessä liki kolmanneksen. Eniten pienentyy kauravarasto, joka hupenee alle puoleen viime kesän tilanteeseen verrattuna.

Ensi syksynä korjataan selvästi suurempi sato kuin viime syksynä. Hintojen laskua hillitsee varastojen pienentyminen ja hintataso jää jonkin verran edeltävien vuosien yläpuolelle. Markkinoilla ei nähdä suuria mullistuksia ja hintamuutoksetkin pysyvät maltillisina.

Kysynnän kasvu tyhjensi maitojauhevarastot

Maitotuotteiden kysyntä säilyy vahvana ja maailmankauppa jatkaa kasvuaan. Kasvutahti on nopeutumassa ja eniten kasvaa maitojauheen sekä juuston kysyntä. EU:n sisämarkkinoilla erityisesti lisäarvotuotteiden kysyntä on kasvussa.

Maidontuotanto kääntyi EU:ssa loivaan laskuun viime vuoden lopulla. Tästä huolimatta tarjontaa on runsaasti. Maitotuotteiden pirteä kysyntä sekä EU:n sisämarkkinoilla että vientimarkkinoilla kääntää maidon tuottajahinnan nousuun. Hinnan nousu pysyy kuitenkin maltillisena.

Maitomarkkinoiden piristyminen ulottuu Suomeenkin

Suomessa maidontuottajien määrä on selvässä laskussa. Keskimääräisen tilakoon kasvusta ja keskituotoksen kohoamisesta huolimatta maidontuotanto vähenee. Rakennemuutoksen seurauksena tuotanto vähenee myös ensi vuonna. Myös maitotuotteiden kulutus on Suomessa laskussa.

EU:n sisämarkkinoiden hyvä vire ulottuu myös Suomeen, mikä näkyy maitotuotteiden vientikysynnän vahvistumisena. Suomessa tuottajahinta nousee tänä vuonna hieman EU:n maidon tuottajahintojen vanavedessä.

Maitomarkkinoiden suurin uhka liittyy Brexitiin. Brexitin toteutuessa maidon ylitarjonta Euroopassa olisi ainakin hetkellisesti iso ongelma ja se heijastuisi myös Suomeen. EU:n sisämarkkinoille purkautuva tarjonnan kasvu kiristäisi tuonnin kautta tulevaa hintakilpailua ja johtaisi tuottajahinnan laskuun.

EU:n sisämarkkinoilla runsaasti sianlihaa

Viime vuoden kuivuudesta aiheutuneen rehupulan vuoksi lehmien teurastuksia jouduttiin aikaistamaan Euroopassa ja USA:ssa. Tämä on näkynyt tuotannon kasvuna, joka pysähtyy tänä vuonna. Naudanlihan vienti EU-alueen ulkopuolelle vähenee kiristyneen vientikilpailun ja runsaan globaalin tarjonnan takia. Naudanlihan runsas tuontitarjonta aiheuttaa laskupainetta tuottajahintaan, mutta kysynnän kasvu pitää naudanlihan tuottajahinnan laskun maltillisena.

Viime vuonna nautojen teurastusten lisääntyminen kasvatti naudanlihan tuotantoa Suomessa. Myös keskiteuraspainojen nousu jatkui, mikä edesauttoi tuotannon kasvua. Koska naudanlihan tuotanto on vahvasti sidoksissa lypsylehmien lukumäärään, tuotanto vähenee lypsylehmien määrän laskiessa. Myös naudanlihan kulutus vähenee tuotannon pienenemisen myötä.

Sianlihan kulutus puolestaan kasvaa maailmalla. Euroopassa sianlihaa on markkinoilla runsaasti, mutta vientimarkkinat ovat toistaiseksi tukossa. Tämän seurauksena tuottajahinnat laskevat ja sianlihan tuotanto kääntyy Euroopassa laskuun matalien tuottajahintojen takia. Kasvaneen tuontikilpailun ja heikentyneiden vientimahdollisuuksien seurauksena tuottajahinta laskee Suomessakin. Myös sianlihan kulutuksen laskutrendi Suomessa jatkuu.

Siipikarjanlihan kulutus puolestaan jatkaa kasvuaan maailmalla. Kasvava kysyntä lisää EU:ssa tuotetun siipikarjanlihan vientimahdollisuuksia. Tarjonta maailmanmarkkinoilla kasvaa ja samalla siipikarjanlihan tuonti EU-alueelle lisääntyy.

Suomessa siipikarjanlihan tuotanto kasvaa kulutuksen kasvun myötä. Tänä vuonna siipikarjanlihan tuottajahinta kääntyy laskuun tuonnin kautta tapahtuvan hintakilpailun kiristymisen vuoksi.

Yrittäjätulo painuu hintamuutosten takia

Maailmalla lannoitteiden käyttö lisääntyy ja kysyntä kasvaa. Hyvä tarjontatilanne pitää kuitenkin lannoitteiden hinnannousut maltillisina.

Suomessa kysynnän kasvu nostaa energian hintaa ja maatalouden energiakustannukset nousevat.

Tuottajahintojen laskun sekä maidon ja sianlihan tuotannon pienentymisen takia maatalouden markkinatuotot laskevat hieman. Tuotantopanosten hintojen nousu kasvattaa kustannuksia ja samalla panoskäyttö kokonaisuudessaan pienenee, mikä johtaa yrittäjätulojen laskuun.

Elintarviketeollisuuden nousu kuopasta jatkuu

Elintarviketeollisuuden tuotannon volyymi nousi suhdannekuopasta, mutta kotimaisen raaka-aineen tarjonnan vähentyessä elintarvikkeiden tuotanto ei tänä vuonna kasva. Sen sijaan elintarviketeollisuuden liikevaihto pysyy kasvussa. Liikevaihdon kasvua tukee kotitalouksien ostovoiman kasvu, elintarvikkeiden hyvä hintakehitys sekä vientihintojen nousu.

Vientiahdinko helpottaa

Keskimääräisten tuontihintojen lasku näkyy tuonnin arvon pienentymisenä Suomessa. Kehityksen taustalla on kiristynyt tuontikilpailu EU:n sisämarkkinoilla, mikä lisää sisämarkkinoiden tarjontaa ja laskee hintoja. Tämä näkyy erityisesti sianliha- ja naudanlihamarkkinoilla.

Vastaavasti elintarvikevienti kasvaa tänä vuonna, mikä tuo helpotusta elintarviketeollisuuden ahdinkoon. Viennin arvon nousua vauhdittaa erityisesti maitotuotteiden hintojen nousu kansainvälisillä markkinoilla sekä lisäarvotuotteiden kuten voin, juuston ja jogurtin kysynnän kasvu. Lisäksi suomalaisen sianlihan kilpailukyky vientimarkkinoilla paranee johtuen Suomen EU:n keskimääräistä matalammasta tuottajahintatasosta. Tuotannon laskun myötä sianlihaa riittää kuitenkin vientiin yhä vähemmän.

Toteutuessaan Brexit sekoittaisi elintarvikesektorin osalta erityisesti EU:n maitomarkkinat. Brexitin markkinavaikutukset näkyisivät pääasiassa ensi vuonna, jos ero toteutuu sopimuksella ja siirtymäkaudella.

Ruuan hinnannousu jatkuu tasaisena

Ruuan hinta nousee tänä ja ensi vuonna. Hinnan nousu on kuitenkin viime vuotta hitaampaa, sillä vähittäiskaupan hintakilpailu pitää hinnannousut kurissa. Kotitalouksien ostovoiman parantuessa ja ruuan kysynnän kasvaessa kaupan nousseet kustannukset siirtyvät kuitenkin hintoihin.

Tänä ja ensi vuonna ruuan hinnan nousu seuraa yleistä inflaatiovauhtia. Viime vuonna ruuan hinta nousi hieman yleistä inflaatiota nopeammin. Syynä tähän oli erityisesti vihannesten voimakas hintojen nousu kesällä ja syksyllä.

Viime vuonna haastavat kasvuolosuhteet vähensivät etenkin vihannesten mutta myös marjojen ja hedelmien tarjontaa, mikä kysynnän kasvaessa nosti voimakkaasti hintoja. Tänä vuonna kasvuolosuhteiden pysyessä normaaleina vihannesten, marjojen ja hedelmien tarjonta kasvaa ja hinnat kääntyvät laskuun.

Ero ruuan hintakehityksen ja yleisen kuluttajahintakehityksen välillä oli viime vuonna pienempi kuin vuosiin. Lisäksi viime vuonna ruuan hintakehitys Suomessa vastasi ruuan hintakehitystä EU:ssa. Myöskään tänä ja ensi vuonna ruuan hintakehityksessä Suomen ja EU:n välillä ei ole merkittävää eroa.

Hinnat nousevat kaikissa päätuoteryhmissä, joista lihatuotteiden hinnat nousevat eniten. Maitotuotteiden hintojen nousu on vakaata. Voimakkaimmin hintojen nousu kiihtyy viljatuotteissa, joiden hinnat eivät viime vuosina ole juuri muuttuneet.

Lähde: Pellervon taloustutkimus