29.04.10

Perunarupi ja verkkorupi

Perunarupi on hyvin yleinen tauti kaikkialla, missä perunaa viljellään. Rupi on lähinnä ulkonäköhaitta. Myös verkkorupi on yleistynyt viime vuosina. Toisin kuin tavallinen perunarupi se myös alentaa sadon määrää.

Perunarupi on hyvin yleinen tauti kaikkialla, missä perunaa viljellään. Rupi on lähinnä ulkonäköhaitta. Myös verkkorupi on yleistynyt viime vuosina. Toisin kuin tavallinen perunarupi se myös alentaa sadon määrää.

Oireet:
Oireiden mukaan rupityypit jaetaan syvä-, pinta-, koho- ja verkkorupiin.
Syvärupi aiheuttaa tummanruskeita tai mustia kraaterimaisia kuoppia perunan pintaan. Kohorupisessa mukulassa on syylämäisiä kohoumia. Pintarupi aiheuttaa kuoren pintaan pyöreäreunaisia laikkuja. Verkkorupi muodostaa mukulan pintaan punertavanruskeaa monikulmaista kuviointia ja se saa mukuloiden kuoret halkeilemaan.

Vaikutukset satoon:
Perunarupi aiheuttaa kuorintatappioita ruokaperunateollisuudessa, erityisesti syvärupi on haitallista.
Siemenperunan itäminen heikkenee voimakkaasti ruven tartuttamissa perunoissa. Verkkoruven aiheuttajat saastuttavat mukuloiden lisäksi perunan vartta, tyveä ja juuristoa, joka ruskettuu ja jää pieneksi. Verkkorupi voi aiheuttaa jopa yli 10 prosentin sadonalennuksia.

Taudin leviäminen:
Ruven aiheuttajat, streptomykeetit (Streptomyces -suvun bakteerit), kuuluvat peltomaiden luontaiseen pieneliöstöön. Taudinaiheuttajat iskeytyvät mukuloihin maasta. Viljeltäessä perunaa usein samalla alueella taudinaiheuttajat lisääntyvät kasvualustassa.
Perunarupi vioittaa mukuloita voimakkaimmin jos maa on mukulanmuodostuksen alkaessa lämmin ja kuiva. Taudinaiheuttajat viihtyvät parhaiten maassa, jonka pH-arvot ovat 5,3 - 7,5. Tuhkan tai kalkin levittäminen lisää rupisuutta.
Verkkorupibakteeri viihtyy kosteassa ja viileässä maassa ja aiheuttaa siten ongelmia pohjoisissa viljelyoloissa.

Lajikkeiden ruvenkestävyydessä on selviä eroja. Kestävimpiä lajikkeita ovat Kulta, Nicola, Van Gogh, Pito, Vento ja Saturna. Erityisen alttiita ruvelle ovat Matilda, Sini, Siikli, Bintje, Suvi ja Kardal.

Torjunta:
Ruventorjunnassa on tärkeää pitää maa tasaisen kosteana mukulanmuodostuksen aikana. Maaperässä, jonka pH-arvot ovat alle 5,5:n, rupisuus ei yleensä ole ongelmana, tosin happamassa viihtyviä rupea aiheuttavia streptomykteettikantoja on löytynyt viime vuosina myös Suomesta.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja