Sunnuntai-aamu valkeni yllätysten kera. Aamupalalla kuulimme pohjalaisisännän lukeneen Ilkasta joukkueessamme matkustaneiden ylihärmäläisten Suvin ja Antin kihlautumisesta etelän auringon alla Uudessa-Seelannissa. Tämänkin tiedon kulkeminen meille kanssamatkaajille Pohjanmaan kautta kertoo sähköisen viestinnän tehokkuudesta silloin, kun omat hoksottimet ei toimi.

Onnittelut heille ja matka jatkui.

Kihlapari Suvi ja Antti

Whiten viinitilalla Waiheken saarella

Tiedon suhteen janoinen joukkueemme suuntasi bussilla satamaan ja sieltä lautalla Waiheken saarelle. Waiheke on 22.000 asukkaan saari josta 1500 ihmistä käy päivittäin Aucklandissa töissä. Saaarella on paljon pieniä kauppoja ja ravintoloita sekä 2 koulua mutta ei yhtään hampurilais- eikä muutakaan roskaruokapaikkaa.

Vajaan tunnin lauttamatkan ja muutaman kilometrin bussimatkan jälkeen saavuimme ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme Stonyridgen viinitilalle, jossa meidät vastaanotti omistajaperheen poika, Dave White. Hän tarjosi meille bussista noustuamme lasilliset valkoviiniä. Muutaman kymmenen metrin kävelyn jälkeen viinipensaiden vierellä oli vuorossa lasilliset punaviiniä. Dave kertoi sadonkorjuun alkavan noin kahden viikon kuluttua. He valmistavat korkealuokkaisia Premium- viinejä noin 25 000 litraa eli 20 000 pullollista vuodessa. Pullohinta keskimäärin näytti myymälässä olevan 60 euron luokkaa. Hehtaarilta tulee rypälesatoa noin 5000 kg, josta puristetaan viiniä noin 300 litraa.

Dave White oli miellyttävä nuori mies, joka ei turhaan rasittanut meitä viinitarhan lajike-, lannoitus- ja kasvinsuojelutietoudella vaan meni heti asiaan ja tarjosi tuotteita maistettavaksemme. Maistelua jatkoimme tilan ravintolassa nauttimamme lounaan aikana.

Malcolm Philcoxin lammasfarmi

Seuraava kohteemme oli Malcolm Philcoxin lammasfarmi. Tämä 71 vuotinen herrasmies toimi myös saaren säämiehenä. Hän kertoi tammikuussa sataneen vain 5 mm kun normaali tammikuun sademäärä on yli 70 mm. Saari sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä. Ilmasto on hänen mielestään ihanteellinen, ei pakkasta eikä lunta ja vuotuinen sademäärä keskimäärin noin 1100 mm.

Malcolm Philcoxin tiluksilla on 170 ha maata, 80 -päinen lihanautakarja ja parituhatta lammasta. Apunaan tilan töissä hänellä on 2 lammaspaimenkoiraa. Näytösluonteisesti koirat keräsivät muutaman kymmenen lampaan lauman ja ajoivat sen sisätiloihin keritsemisasemalle parinsadan metrin päästä noin minuutissa.

Yhden lampaan Malcolm Philcox keritsi meille näytöksenä. Hän kertoi pystyvänsä keritsemään 370 lammasta päivässä. Ammattikeritsijät keritsevät hänen 2000 päisen katraansa 2 päivässä, eli 500 lammasta päivässä / henkilö. Villan hinta tuottajalle on 85 senttiä / kg.

Malcolm Philcoxin keritsemislaitos

Kysyessäni maan hintaa alueella Malcolm kertoi Aucklandin läheisyyden ja turismin nostaneen maan hintoja Waiheken saarella. Tarkkaa hehtaarihintaa en saanut selville, mutta oman tilansa arvoksi hän kertoi n. 2 milj. euroa eli runsas 11 000 €/ha. Ei tullut kauppoja vaikka lampaat ja koko kaluston (mönkijä, niittokone ja keritsimet) olisi saanut kaupan päälle.

Anne Stanimiroffin oliivitilalla ja öljynpuristamossa

Matka jatkui kiemurtelevia teitä pitkin alpakka-ja oliivitilalle. Tilalla on oliivituotanto pääasia ja alpakoiden tehtävä on pitää oliivipuiden alustat aluskasvillisuudesta puhtaina. Alpakka tuottaa villaa 1,5 – 2 kg / vuosi. Villan hintaa ei oikein saatu selville, koska kaikki villa jalostuu valmiiksi tuotteiksi naapurissa asuvan henkilön toimesta. Tuotteet kuten oliiviöljykin myydään tilan yhteydessä toimivassa myymälässä.

Anne Stanimiroffin vieraina käväisimme oliivituotantotilalla ja öljypyristamossa. Tila on 10 vuotta sitten perustettu ensimmäinen oliivitila Uuden-Seelannin pohjoissaarella. Ala on koko maassa uusi ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Oliivit valmistuvat korjuukypsiksi huhtikuussa, ja väri muuttuu vihreästä ruskean kautta mustaksi kun oliivi kypsyy. Poiminta tehdään käsityönä riipimällä puusta eräänlaisella haravalla oliivit maahan levitetyn pressun päälle, mistä ne poimitaan edelleen keruuastioihin. Vasta 12 -vuotias puu tuottaa täyden sadon, vuodesta riippuen 80 -150 kg / puu. 100 kilosta oliiveja tulee noin 15 litraa öljyä ja puristusjäte käytetään eläinten ruuaksi. Tarkempaa tietoa oliiviöljyn tuotantoprosessista löytyy osoitteessa www.rangihoua.co.nz, siellä on myös video joka tehtaan tuotantoprosessista meille näytettiin.

Anne Stanimiroff kertoo oliivin korjuusta

Mehiläistarhuri Richard Event on vieraillut Suomessa

Richard Event kertoi meille toiminnastaan mehiläistarhurina. Hän kertoi aluksi käyneensä Suomessa muutaman kerran isänsä, joka on löytänyt itselleen uuden elämänkumppanin Porvoon läheltä, luona.

Richard kertoi olevansa alalla pieni tekijä, joka tuottaa ja pakkaa hunajaa vain kolmisen tonnia vuodessa. Hän ei pyrikään suureen volyymiin vaan haluaa tehdä parhaat tuotteet. Varsinainen tuotanto vie hänen aikaansa viitisen kuukautta vuodessa, loppu kuluu markkinoinnissa ja uusien tuotteiden ja pakkausten kehittelemisessä. Hänen tuotteitaan ei löydy supermarketeista vaan pienten erikoisliikkeiden valikoimista. Ravinnoksi käytettävän hunajan lisäksi valikoimiin kuuluu huuli- ja ihorasvoja sekä lääkehunajaa.

Eventin tähtituote on Manukahunaja, jota mehiläiset tuottavat saarella yleisestä Manuka- pensaasta. Manuka- hunajaa käytetään lääkkeeksi ihosairauksiin ja palovammoihin. Hinta on noin 40 – 160 € / kg, kun tavallisen hunajan hinta on noin 12 €/kg.

Manuka-pensas

Saarelle mennessämme katselimme kuivuneella merenlahdella olevia veneitä ja ihmettelimme, miten ne sinne olivat joutuneet. Kuljettaja kertoi kyseessä olevan vuorovesi-ilmiön, josta johtuen vedenpinnan korkeus vaihtelee alueella kolme metriä. Poispäin tullessamme totesimme kuljettajan puhuneen totta, mukavasti ne veneet siellä lahdella jo kelluivat.