Olet täällä

Kuusen viljely talousmetsissä lisääntyy lisääntymistään

Eteläinen Suomi kuusettuu liikaa

Hakkuiden jälkeen koko maan koivuvaltaisista metsistä jo kolme neljäsosaa viljellään kuuselle. Karuimmilla kasvupaikoilla yleisemmistä mäntyvaltaisista metsiköistä viidennes ilmoitetaan uudistettavaksi kuuselle. Tiedot on poimittu Suomen metsäkeskuksen aineistoista.

Kuusen viljely on yleistynyt, koska kuusen viljelyketju on ollut toimiva ja tuotto-odotus on hyvä. Metsänomistajat haluavat myös ennaltaehkäistä hirvituhoja metsissään ja viljelevät siksi runsaasti kuusta. 

Eteläinen Suomi kuusettuu nopeasti, koska metsänviljelyssä käytetään liian yksipuolisesti kuusentaimia. Etelä-Suomen metsien uudistusalasta viljellään enimmillään jopa viisi kuudesosaa kuuselle. Kuusta viljellään suhteellisesti eniten Kanta-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Maantieteellisistä syistä ja kasvupaikoista johtuen kuusen viljely on vähäisintä Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. 

Kuusettuminen lisää metsätuhoriskiä

Kotimaisista pääpuulajeista kuusi kestää huonoimmin ennustettuja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kuusenjuurikääpä lisääntyy ilmaston lämmetessä lähitulevaisuudessa ja aiheuttaa tuhoja metsissä. Kuusi on herkkä myös tuulituhoille ja kuivuudelle sekä monille tuhohyönteisille, joista kirjanpainajakuoriainen aiheuttaa suurimman uhan. Kirjanpainajat tuhoavat kuusikoita ja aiheuttavat myös seurannaistuhoja. Kuusta viljellään nykyisin myös liian kuiville ja vähäravinteisille kasvupaikoille.

"Jos kuusta viljellään männyn asemasta kuivahkolle kankaalle, ainespuun tuotos vähenee kolmanneksen. Se näkyy myös metsänomistajan kukkarossa. Väärä kasvupaikan valinta vähentää erityisesti kuusen tukkipuun osuutta, ja metsätalous voi muuttua kannattamattomaksi", sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Sekametsät tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle

Kuusen suosiminen yksipuolistaa metsän lajistoa. Luonnon monimuotoisuutta on mahdollista parantaa esimerkiksi kasvattamalla tietoisesti sekametsiä, jotka kestävät tauteja ja sääilmiöiden aiheuttamia rasituksia paremmin kuin yhden puulajin metsiköt. Kuuset myös muuttavat maaperän happamuutta ja varjostavat maata niin, että muiden luontaisesti alueella esiintyvien lajien kasvu taantuu. 

"Tämä on eräs merkittävimmistä syistä, joka johtaa metsien monimuotoisuuden vähenemiseen ja lisää eri eliölajien uhanalaistumisen riskiä. Sekametsät ovat lajistoltaan rikkaampia ja terveempiä kuin yhden puulajin metsät, ja ne sitovat runsaasti hiiltä", sanoo johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa Suomen metsäkeskuksesta. 

Metsänuudistukseen heti hakkuun jälkeen

Metsänviljelykausi alkaa huhti-toukokuun vaihteessa. Metsään kannattaa istuttaa tai kylvää uudet puuntaimet kasvamaan ripeästi uudistushakkuun jälkeen. Uusi puusto lähtee näin nopeasti kasvuun ja alkaa sitoa hiilidioksidia.

Laadukas maanmuokkaus ennen viljelyä vähentää heinäkasvillisuuden aiheuttamaa kilpailua, parantaa taimien kasvua ja vähentää myöhemmin taimikoiden jälkihoidon tarvetta.

 

Lähde: Suomen metsäkaskus

Kommentit

AH

Luontaisessa kierrossa metsäpalojen jälkeen tuli ensin lehtipuut ja sitten alle kuuset. Rauduskoivujen kasvatus välipuina rehevillä maapohjilla vähentää happamuutta, lisää valoisuuden kautta ravinnekiertoa, parantaa vesitaloutta ja mukava lisä maisemaan.
Valitettavasti laatukoivupuun hinta on alhainen vanerikoivujen osalta ja kun ottaahuomioon rankemman raakkausprosentin, on nykyhinnoilla koivunkasvatus vähemmän kilpailukykyistä kuuseen verrattuna, mutta tulevaisuuden hintasuhteet nyt istutettavalle koivulle voivat olla paljon paremmat,varsinkin kun kuusesta on odotettavissa suhteellinen ylitarjonta. Ensimmäiset rauduskoivut istutin 1975, joten niitä pääsee jo päätehakkaamaan muutaman vuoden päästä.Lisäksi alle on muodostunut tervettä kuusikkoa. Suosittelen kahden tason kasvatusta parhaana kasvupotentiaalin hyödyntäjänä.

Anonymous

Kahden tason kasvatus paikkaa myös koivun tuottoa, koska kuusikon perustamiskustannukset jäävät pois ja kierto nopeutuu. Virallinen metsänhoito suosii likaa puupeltoja, jolloin taimikosta kaadetaan kaikki koivut pois. Omaa metsälöään hoitava voisi aivan hyvin poimia koivuja polttopuuksi pitkin kasvatusta.
Samoin on täysin unohdettu männyn kasvatus sekataimistoissa. Tietysti siihen on vaikuttanut hirvituhot. Hirvikantaa ei kannata pitää korkeana metsävahinkojen vuoksi. Metsien arvo on laatupuussa, eikä hirvimiesten liha-aittana, vaikka itsekin olen metsästäjä.

Anonymous

Nykyinen hirvikanta estää koivun ja männyn viljelyn.
Onhan aika hassua antaa hirvikannan estää hyvä
metsänhoito,varsinkin sekametsikköjen kasvatus.

Samankaltaista sisältöä