Kari Kiltilä
21.05.14

”Vilu viljan kasvattaa” – vai kasvattaako?

Viime vuonna viljan siemenet saivat karaistua siemenpakkauksissa ja tänä vuonna kylvettyinä, kylmässä maassa.

Viljan kylvöjä aloiteltiin jo pääsiäisen tienoilla ja osalla viljelijöistä siemenet olivat jo vappuun mennessä maassa. Valtaosin kylvötyöt ajoittuivat vapun ja äitienpäivän väliseen aikaan. Toukokuun 20. mennessä kylvöt on saatu pääosin valmiiksi ”vilja-Suomen” alueilla. Viime vuonna kylvöt aloitettiin äitienpäivän aikoihin ja tilastojen mukaan saatiin valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.

Vuonna 2013 viljat orastuivat keskimäärin viidessä päivässä kylvöstä. Tänä vuonna orastumiseen on mennyt aikaa jopa kolme viikkoa. Aikaisesta kylvöajasta huolimatta pellot näyttävät nyt lähes samanlaisista kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Tänä vuonna lämpösummaa oli äitienpäivään mennessä kertynyt saman verran kuin vuosi sitten, mutta jo kuun puolivälissä lämpösummakertymä on jäämässä jälkeen viime vuodesta. Perimätiedon mukaan ”vilu viljan kasvattaa”. Nyt se sitten nähdään, pitääkö vanha viisaus paikkansa. Viime vuonna orastuminen tapahtui suorastaan kesäisissä oloissa eivätkä ne kasvustot ”vilua” kokeneet. Siitä huolimatta vuonna 2013 korjattiin yksi historian parhaista sadoista. Tänä vuonna aikaisin maahan kylvetyt siemenet ovat saaneet kokea useita yöpakkasia. Kylmissä oloissa siemenen itäminen on ollut todella hidasta, jolloin juuristo on saanut kehittyä ja vahvistua pidemmän aikaa ennen orastumista. Eli teoriassa kasvustojen juuristojen pitäisi olla tänä vuonna edeltävää vuotta vahvempia. Onko nyt kehittyvien kasvustojen satopotentiaali sitten vielä parempi kuin vuosi sitten?

Se tullaan näkemään vasta aikanaan syksyllä, kun sato on laarissa. Sitä ennen kuitenkin jokainen viljelijä voi seurata omien viljakasvustojensa satopotentiaalin kehittymistä ihan konkreettisesti. Tulevanakin kesänä useat viljaliikkeet tarjoavat viljelijöille mahdollisuuden määrittää kasvustojen ravinnetilan, määrityshetken satopotentiaalin sekä kasvitautien riskin kasvustoista otettujen näytteiden perusteella. Näitä mahdollisuuksia itse kunkin kannattaa hyödyntää ja käyttää hyväksi tulevien kasvinsuojelutoimenpiteiden ja mahdollisen ravinnetäydennyksen perusteena. Samalla tulee katetuksi ainakin osa tukiehtojen mukaisista perusteista kasvinsuojelutoimenpiteiden toteutukselle. On myös hyvä muistaa, että terve ja elinvoimainen kasvusto luo perustan suuren ja laadultaan tavoitteen mukaisen sadon tuottamiseksi. Samalla elinvoimainen kasvusto hyödyntää tehokkaasti maassa saatavilla olevat ravinteet sadon muodostamiseen ja vähentää näin ravinteiden huuhtoutumisriskiä.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja